Menu

Siilinjoki ja Pöljänjoki

Kunnassa on niukasti pakkastalvina sulana pysyviä koskialueita ja nekin ovat kapeita, enemmän purotyyppisiä virtavesipaikkoja.

Siilinjoki virtaa 1,5 km pitkänä kapeana norona Siilinjärven kirkonkylän läpi Pieni-Sulkavasta Siilinlahteen. Uoma pysyy avoimena alkutalven, mutta jäätyy yleensä umpeen keskitalven pakkasissa. Jokiuoman näkee useista paikoista uoman varren pikkuteiltä ja jalkautumalla jokipätkän voi kompata läpikotaisin. Joen suistoa voi tarkkailla Joentauksessa.

Pöljänjoki, joka alkaa Pöljänjärven kaakkoisnurkasta ja laskee pari kilometriä kaakompana Sulkavanjärveen, pysyy sulana vähintään alkutalven, lauhempina talvina lähes koko pituudeltaan läpi talven. Joen niskasulan näkee Pöljän koulun kohdalta länteen lähtevän Ollikkalantien sillalta. Joen parhaat kohdat ovat Saitalammen ja Pöljänmyllyn välillä, joiden sulat voi tarkistaa kätevimmin paikoista, joissa vt 5 ylittää joen ja Varpaisjärventie ylittää joen. Saitalampi pysyy osittain sulana varsin pitkään ja lammen voi nähdä parhaiten kävelemällä vt:n 5 sillan kohdalta 100 m länteen ja nousemalla lampeen rajautuvalle junaradan penkalle.

Em. kohteiden talvisia vakiovieraita ovat koskikarat. Silloin tällöin puroilla yrittävät talvehtimista yksittäiset sinisorsat. Siilinjoessa talvikautena tavattuja harvinaisuuksia ovat olleet pikku-uikku, tavi, telkkä, nokikana ja liejukana. Keväällä joella on tavattu mm. kuningaskalastaja. Pöljänjoen talvista rariantia ovat mm. harmaahaikara ja jalohaikara.

Jännevirta - Kotkatvirta

Puoliksi Kuopion puolella sijaitseva Jännevirran-Kotkatvirran vesikapeikko on varsin hyvä paikka varhaiskeväisten vesiympäristön lajien havainnointiin huhtikuussa. Alue on Siilinjärven ainut laajempi aikaisin sulava ja myöhään jäätyvä virtavesialue.

Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa laajalla sula-alueella voi tavata runsaasti puoli- ja kokosukeltajasorsia, koskeloita, uikkuja, kuikkia ja lokkilintuja. Myöhemmin keväällä ja alkukesästä alueella voi nähdä ja kuulla myös ympäröivien ruoikkolahtien ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita, härkälintuja ja luhtahuitteja. Sula-alueella viivyttelee eräinä syksyinä runsaasti laulujoutsenia ja vihoviimeisiä vesilintuja sinnittelee jopa joulukuulle saakka.

Suurimman osan sula-alueesta näkee Jännevirran sillalta (vt 17). Keväisin sula-alueen laajennuttua suuri osa vesilinnuista oleskelee sula-alueen pohjoisreunalla, joka on parhaiten nähtävissä Jännevirran uimarannalta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kyläkaupan kohdalla pohjoiseen kaupan ohi kulkevalle Rantatielle, jolta kohta käännytään hevostallin kohdalla oikealle Uimarannantielle, jota ajetaan perille saakka).

Kotkatvirta on parhaiten tarkistettavissa Karjalanharjunniemen kylärannan laiturilta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kaupan kohdalta etelään Uuhilahdentielle ja vajaan 1,5 km:n päästä käännytään vasemmalle Karjalanharjunniementielle sekä parin sadan m:n jälkeen oikealle Lapinluhdantielle, jota ajetaan perille kylärannan laavukatokselle).

Hökösenjärvi

Rehevä, pääosin saraikkorantainen lintujärvi kunnan luoteisosassa Hökösen kylän itäosassa.

Alueella pesii seudun perusvesilintuja sekä vähäisiä määriä nauru- ja pikkulokkeja. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jalohaikara (talvella!) ja rastaskerttunen. Lähipelloilta on kuultu sarvipöllöjä, ruisrääkkiä ja pensassirkkalintuja.

Järvellä on retkeilty muuttoaikoina toistaiseksi vähän.

Järven vesialueet näkee lähes kokonaisuudessaan eteläpään uimarannalta (käännytään vt:ltä 5 Pöljän kyläkaupan kohdalla länteen Luvelahdentielle ja vajaan 1,5 km:n jälkeen oikealle Hökösentielle, jota ajetaan 2,2 km, jolloin pellonreunassa oikealle rantaan kääntyy kapea pikkutie; paikalle pääsee myös Maaningan suunnasta Keskimmäisentietä ja Hökösentietä pitkin).

Toinen hyvä paikka on NW- rannalla

Iso Monninjärvi

Järvi sijaitsee Monnin kylän peltoaukeiden keskellä.
Rehevöityneen järven rantoja reunustavat saraikot ja pajupensaikot sekä kapeassa itäpäässä järviruokokasvustot.
Järvi on metsästyskieltoaluetta ja syksyisin järvelle kerääntyy vesilintuja. Alueella pesii nauru- ja kalalokkeja sekä perusvesilintuja. Rannoilta voi kuulla luhtahuitteja ja ruisrääkkiä.

Järvelle näkee parhaiten länsipäästä, Väänälänrannantieltä kääntyvältä Monninrannantieltä, jota pitkin ajamalla pääsee lopulta aivan järven rantaan. Pelto- ja pusikkoalueiden laulajia kannattaa kuunnella myös kylän läpi kulkevan Väänälänrannantien varrelta.

Tilaa tämä RSS-syöte