Menu

Iisveden venesatama

Iisveden satamassa 21.6.2009; Kuva: Aarne Hagman

Yleinen venesatama ja aallonmurtaja, jolta on avarat näkymät Iisveden selälle. Alueelle on Vesannontieltä Iisvedellä viitoitus. Sataman kupeeseen laskeva Suonenjoki pitää alueen sulana lähes läpi talven. Paikka sopii etenkin vesilinnuston tarkkailuun, mutta myös pikkulintuja tavataan muuttoaikoina runsaasti. Harjalintu on tavattu paikalla kahdesti.

Suonenjoki

Suonenjoki on noin seitsemän kilometriä pitkä Suonteen ja Iisveden yhdistävä joki. Monin paikoin joki pysyy sulana läpi talven ja laajat alueet säilyvät sulina pitkälle syksyyn. Parhaat paikat joen vesi- ja rantalinnuston havainnointiin ovat:

Siioninsilta
Kruununsillan ja rautatiesillan välinen alue Päivölänkadun päässä.
Purolan puusilta ja siltä lähtevä luontopolku.
Myllykoski

Petsamon alue.

Sula-alueet ovat keväisin ja syksyisin monien vesilintulajien levähdyspaikkoja. Petsamon alueella tavataan etenkin syksyisin runsaasti laulujoutsenia. Pikkutikka ja satakieli ovat joen ranta-alueiden vakiovieraita keväisin. Koskikaroja tavataan useimmissa sulissa läpi talven. Harvinaisimmat tavatut lajit ovat kuningaskalastaja, pikku-uikku ja lapasotka.

Pappilanpelto

Pappilanpellolla tarkoitetaan ammattioppilaitoksen (maatalousoppilaitos) ympäristössä olevia peltoaukeita. Peltoihin pääsee tutustumaan kääntymällä Kuopiontieltä palolaitoksen kohdalla Jalkalantielle. Risteyksestä peltoalueelle on matkaa noin kaksi kilometriä. Auton voi jättää ammattioppilaitoksen parkkipaikalle.

Keväisin pellot ovat kahlaajien lepäilyaluetta. Suurehkot kapustarintaparvet ovat tyypillisiä. Suokukko, pikkutylli, kuovi, pikkukuovi, töyhtöhyyppä, taivaanvuohi ja viklot ovat jokakeväisiä pysähtyjiä. Pikkulinnusto on runsas ja alueella pesii mm. pikkuvarpunen. Varis- ja lokkilintuja ruokailee pelloilla keväisin ja syksyisin suurinakin parvina. Harvinaisimmat paikalla levähtäneet lajit ovat kiljuhanhi ja lyhytnokkahanhi. . Laajoine näkymineen Pappilanpelto on myös hyvä muutonseurantapaikka. 

 

Kimpanlampi

Kimpanlampi on lähes seitsemänsataa metriä pitkä Suonenjoen laajentuma. Lammen eteläiseen päähän pääsee parhaiten kääntymällä Iisvedentieltä Tervalankadulle ja jatkamalla Lammikkotietä Purolan sillalle, josta lähtee merkitty luontopolku Kimpanlammen kautta Iisvedelle. Kimpanlampeen voi tutustua luontopolulta sekä joen laskukohdassa olevalta tarkkailukopilta. Purolan sillan kupeessa on parkkipaikka.

Keväisin Kimpanlammella tavataan satapäisiä nauru-ja pikkulokkiparvia. Suuret telkkäparvet ovat myös tyypillisiä. Laulujoutsen, sinisorsa, tavi, haapana, koskelot, tukkasotka ja uivelo ovat jokakeväisiä lepäilijöitä. Syksyisin tavataan lisäksi alleja sekä mustalintuja. Harvinaisempia pysähtyjiä ovat mm. punasotka, harmaasorsa ja vesipääsky. Kimpanlampi rajoittuu lännessä välittömästi jätevedenpuhdistamoon, jonka alueella pesivät mm. kalatiira ja pikkutylli. Puhdistamo houkuttelee runsaasti myös varis- ja lokkilintuja.

Tilaa tämä RSS-syöte