Ylemmäinen, Keskimmäinen ja Tismiö Iso-Ahmo ja Pikku-Ahmo Poskilampi Säyneenluhta, Kihlovirta ja Vedenpäänlahti

Savonselkä - Savonlahti - Ruotaanlahti - Haukilahti Itikan pellot Muita retkikohteita

Ylemmäinen, Keskimmäinen ja Tismiö

Vesistöt muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden ja ovat hyvin rehevöityneitä. Keskimmäisellä on lintutorni ja sen löytää seuraavan ohjeen mukaan: Iisalmen pohjoispuolella valtatien nro 27 (Kiuruvedelle ja Kalajoelle) erottua Ouluun ja Vieremälle vievästä tiestä nro 88 käännytään noin 1,7 km:n päästä vasemmalle (etelään) metsäautotielle (viitta lintutorni 0,9 km). Auton voi jättää tienvarteen ja jatkaa polkua lintutornille.

Torni on Keskimmäisen järven länsirannalla ja siitä näkee järven lähes kokonaan sekä osan myös pohjoispuolisesta Tismiöstä. Ylemmäiselle on kuljettava eri reittiä Ylivieskan radan eteläpuolelta. Paikoin alueelle levinnyt asutus vaikeuttaa liikkumista.

Nämä kuten muutkin lintuvedet ovat parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä, huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Muutolla levähtäviä vesilintuja ja kahlaajia mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, nokikana, jouhisorsa, uivelo, musta- ja punajalkaviklo, suokukko. Pesimäaikaan järvi on vähävetinen. Pesivinä esiintyvät mm. laulujoutsen ja kurki.

Iso-Ahmo ja Pikku-Ahmo

Iso-Ahmon ja Pikku-Ahmon järvet sijaitsevat Peltosalmen kohdalla valtatie 5:n itäpuolella. Valtatie osittain ylittää Ison-Ahmon läntisimmän osan. Isoa-Ahmoa voi havainnoida kiertelemällä järven etelärantaa jalkaisin tai kurkistamalla järvelle viitostieltä. Hyvä paikka on järven pohjoispäässä oleva veneranta, josta näkee suurimman osan järvestä. Myös eteläpään laavu on erinomainen tarkkailupaikka. Kulkuvälinen jätetään tienvarteen, ladon kohtaan ja sitten vain kävellään pellon poikki laavulle.

Pikku-Ahmon näkee kohtuullisesti Honkakoskelle menevän paikallistien (5824) kumpuilevan alkutaipaleen mäkipaikoilta.

Parhaimmillaan kohteet ovat huhtikuusta kesäkuun puoliväliin. Eniten lintuja on Ison-Ahmon etelä- ja kaakkoisosissa. Alueella pesivät mm. laulujoutsen, heinätavi, lapasorsa, punasotka, ruskosuohaukka ja nokikana. Muuttoaikaan levähtävänä tavattaan mm. suokukkoja ja mustavikloja. Syksyllä Iso-Ahmolla levähtävät pohjoisesta muuttavat vesilinnut, kuten lapasotka, alli, mustalintu ja pilkkasiipi.

Poskilampi

Poskilampi sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa, heti sen koillispuolella, viitostien ja Sonkajärvelle menevän tien (87) liittymän lounaiskulmauksessa. Poskilammelle on vaikea mennä. Parhaiten sen näkee lampea lounaiskulmasta sivuavalta tieltä ja menemällä siitä rantaan. Lintuja on oikeastaan vain lammen eteläpäässä.

Poskilammella on suuri lähes 1000 parin naurulokkikolonia sekä noin 150 parin pikkulokkiyhdyskunta. Myös jouhisorsa, nokikana, mustakurkku-uikku näyttäytyvät lammella.

Säyneenluhta, Kihlovirta ja Vedenpäänlahti

Porovedellä olevat Kihlovirta ja osan Vedenpäänlahti näkyy hyvin virran ylittävältä sillalta. Vedenpäänlahdella olevaan venerantaan tulee pikkutie Poroveden pohjoisrantaa kulkevalta paikallistieltä. Sieltä ja viereiseltä pellolta on keväisin hyvät näkymät lahdelle. Säyneenluhta, joka sijaitsee Kihlovirran Haapajärven puoleisessa on helppo havainnoida katselulavalta.

Kihlovirran sulassa levähtää keväällä paljon vesilintuja. Yli 100 laulujoutsenen kerääntymät eivät ole harvinaisuuksia. Alueen pesimälajistoon kuuluvat mm. pikkulokki, laulujoutsen sekä kaulushaikara, ruskosuohaukka, nuolihaukka. Syksyisin virran alajuoksulla voi tavata mustalinnun, pilkkasiiven.

Savonselkä - Savonlahti - Ruotaanlahti - Haukilahti

Haapajärven eteläpäässä sijaitseva Savonselkä ja sen lahdet tarjoavat vesilinnuille oivallisen pesimäympäristön. Alueelle pääsee parhaiten Peltosalmelta länteen menevää tietä (563) sekä ko. tieltä Kihlovirralle menevältä tieltä. Kohde on isoalainen ja vaikeasti hallittava.

Myös aluetta ympäröivät isot peltoaukeat ovat kohtalaisia lintupaikkoja keväällä.

Alueen lintulajistoon kuuluvat mm. härkälintu, laulujoutsen, ruskosuohaukka, punajalkaviklo, kaulushaikara ja pikkulokki.

Itikan pellot

Pellot sijaitsevat Pielavedentien varrella 2 km Peltosalmelta Pielavedelle päin. Alueella on keskellä isoa peltoa hyväkuntoinen peltotie, joka on paras paikka havannoida. Myös Itikan kaarisillan kupeessa olevalta parkkipaikalta ja itse sillalta voi katsella esim. muuttavia vesilintuja. Pesimälajeja ovat kiuru,töyhtöhyyppä, isokuovi, keltavästäräkki, ruskosuohaukka, pensastasku. Keväällä siellä pysähtyy monet pohjoiseen matkaavat lajit esim. lapinsirkku, tunturikiuru, pulmunen, kapustarinta ja joskus muuttohaukka. Syksyllä taas pohjoiset lajit pysähtyvät lepäämään, kuten lapinkirvinen ja jänkäkurppa. Alue on myös hyvä muutonseurantapaikka ja useina syksyinä mm. isot arktiset hanhiparvet ylittävät pellot. Syyskesällä 2008 peltotien varrella oli useita viikkoja lyhytvarvaskiuru.

 

Muita retkikohteita

Muita lintupaikkoja Iisalmessa ovat mm. talven auki pysyvät Nerohvirta (Google Maps) ja Runnin Saarikoski, keskustan ja sen lähiympäristön aikaisin jäistä vapautuvat virrat.