Kuopio / Karttula

Hakulila, Karttula

 

 

 

 

 

Keihäsjärvi - Pitkäjärvi - Itälampi

Tämä useiden lintuvesien rykelmä sijaitsee aivan Kuopio-Tervo -tien nro 551 varressa, Syvänniemen kylän koillispuolella.
Keihäsjärvi on tien eteläpuolella ja Pitkäjärvi samalla kohden tien pohjoispuolella.
Keihäsjärven
ja Pitkäjärven näkee juuri ja juuri tieltä 551. Halutessasi tutustua alueeseen lähemmin kiertele järvien rantoja. Itälampi on Pitkäjärveen laskevan puron varrella oleva kosteikko. Sen näkee parhaiten Ilopurontieltä vanhalta hautausmaalta, jonne on kyltti.

Alueen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, laulujoutsen, liro, valkoviklo, pikkulokki, naurulokki, luhtahuitti, pikkutikka, pyrstötiainen, viirupöllö, sekä koko joukko tavallisempia lajeja. Lähiseutujen metsissä voi tavata metsälintuja. Järvillä tai läheisellä Syvänniemellä voi nähdä varhain keväällä ja myöhään syksyllä lepäileviä joutsenia.

Välisalmi, Savikoski

Välisalmi, Savikoski ja Kuttakoski ovat talvellakin sulia vesiä Karttulan taajamasta itään muutaman kilometrin päässä. Välisalmen ylittää myös Kuopiosta Tervoon menevä päätie 551. Välisalmi saattaa jäätyä kovimmilla pakkasilla.

Savikoski, joka sijaitsee Välisalmen alapuolella on aina sula. Savikoskelle menee oma tie (sinne on viittakin tieltä 551). Tie loppuu kosken yläpuolella olevalle vanhalle myllylle ja padolle.

Myös Välisalmelta koilliseen oleva Hirvikoski on talvisin sula ja sieltä voi löytyä ainakin koskikaroja.
Savikosken huurrepuut. Asta Lähdesmäki.Savikosken mylly. Asta Lähdesmäki.Savikosken huurteisia puita.                      Savikosken mylly.

Kuttajärven kierros

Kuttajärven yölaulajakierroksen (reitti soveltuu myös pöllöretkelle) voi aloittaa Syvänniemen kylän ja navetan kulttuurimaisemasta lähtemällä Koskenkylän suuntaan tielle 5492. Koskenkylä on ensimmäinen hyvä kuuntelupaikka, mm. pensassirkkalintu on havaittu tien varren pensaikossa.

Koskenkylästä käännytään Punnonmäkeen tielle 16161. Punnonmäen avarilla pelloilla on useana kesänä kuultu ruisrääkkä tai jopa useampikin.

Soinlahden vanhojen talojen tuntumassa voi kuulla viitakerttusen ja satakielen. Siellä käännytään pohjoiseen tielle 548.

Myös Kuttakosken peltojen liepeillä kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Reitti päättyy Kuopio-Karttula –tielle Kuttajärven luoteispuolelle.


Lintuniemi ja Autuaankannas

Autuaankannas on Virmasveden ja viereisen lammen muodostama kapeikko, jota pitkin kulkee Karttulan ja Suonenjoen välinen tie no 548. Kannaksen p-paikalle voi jättää auton ja tehdä patikkaretken Lintuniemelle. Polku on vaikeakulkuinen.Lintuniemi. Lassi Lähdesmäki.
Järvelle kiemurtavan Lintuniemen kärki näkyy oikealla.

Lintuniemi
Kannakselta, vanhan laivalaiturin vierestä, lähtee polku Lintuniemelle. N. 1,5 km pitkä Virmasveden keskelle ulottuva niemi on luonnonsuojelualuetta, missä leiriytyminen ja tulenteko on kielletty.

Keloja ja maapuita on melko paljon. Lassi Lähdesmäki.Rantaveden kelot jäätyvät. Lassi Lähdesmäki.Lintuniemi on pitkä ja kapea. Lassi Lähdesmäki.
Paikoin kelot katkaisevat polun. Lassi Lähdesmäki.
Niemi on luonnontilainen komeine keloineen, joista osa on kaatunut järveen. Rantakivet ja avara järvimaisema tuovat suorastaan merellisen tunnun.

Virmasveden pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, iso- ja tukkakoskelo, härkälintu, sääksi ja kalatiira. Myöhäissyksyllä järven jäätyessä voi nähdä komeaa isokoskelomuuttoa.
Niemellä voi nähdä syksyistä tiaisvaellusta ja vakiolinnustoon kuuluu ainakin käpytikkoja.

Autuaankannaksen laivalaituri. Lassi Lähdesmäki.Näkymä laivalaiturilta. Lassi Lähdesmäki.
Autuaankannaksen vanha laivalaituri on hyvä staijauspaikka, mistä aukeaa laaja näkymä länteen Virmasveden selälle.














Sivu päivitetty: 17.01.2012