Luupuvesi, Kaislanen, Välijärvi ja Yläjärvi
Kiuruveden taajamasta koilliseen lähtevän tien (595) molemmin puolin sijaitsee seutukunnan parhaat lintuvedet. Erityisesti varhain aukeava Kaislanen sekä Väli- ja Yläjärvi ovat edustavia kohteita. Maisemallisesti kohteet ovat vaikuttavia varsinkin loppukesällä järvikaislan vallattua neliökilometreittäin vesialaa. Luupuvedestä suojeluohjelmaan kuuluvat vain järven lahdelmat.
Kaislanen on kohteista ainoana tien (595) pohjoispuolella, GT-kartan sanan "Luvelahti" kohdalla. Kaislanen lähes kuivaa kesällä ja on tällöin melkeinpä suon ja niityn välimuoto. Keväällä sen sijaan alue on erinomainen levähtävien lintujen tarkkailupaikka, jonne pääsee parhaiten alueen lounaispuolelle tulevalta, harjanteelle kohoavalta pikkuteiltä. Harjanteelta voi kaukoputkella katsella alueen lintuja, mutta vain varsin kaukaa. Kaislasen rantaan pääsee heti tien 595 ylitettyä Välijoen. Kaislasen puolella on laaja levike ja keittokatos. Tulva-aikaan rantaan pääsy voi olla vaikeaa. Kaislasella on havaittu mm. laulujoutsenia, satoja vesilintuja, kymmeniä pikkulokkeja, punajalkaviklo ja satoja suokukkoja. Myös ruskosuohaukka ja kalasääksi on havaittu saalistamassa järvellä.
Luupuveden lahtia voi tarkkailla järveä kiertävältä tieltä ja rannoilta. Luupujoen luusuassa sijaitsevaa Jokilahden luhta. Siellä on myös lintutorni. Lajisto on pitkälti samaa kuin Kaislasella.
Ajo-ohje tornille: Valtatieltä nro 5 Iisalmen pohjoispuolelta käännytään länteen tietä nro 27, viitassa lukee mm. Kiuruvesi. Ajetaan noin 20 km, jonka jälkeen pohjoiseen (GT-kartassa paikannimi Kenkunperä). tien päättyessä T-risteykseen käännytään länteen (vasemmalle), tästä noin 1,5 km, minkä jälkeen käännytään oikealle (ennen Luupujoen siltaa), minkä jälkeen taas noin 1,5 km, missä koilliseen viitta Itäranta. Tältä kohdin lähtee metsäautotie vastakkaiseen suuntaan (länteen). Ajetaan metsäautotietä 1 km, missä parkkipaikka ja torni. Se on noin 6 metriä korkea, jossa tärinävaimennetut tornista erilleen perustetut portaat.
Välijärven näkee parhaiten menemällä rantaan GT-kartan sanan "Hakoniemi" H-kirjaimen kohdalta talojen pihojen kautta. Linnustoltaan Välijärvi on ehkä näistä järvistä paras. Toisesta kohtaa järveä voi käydä kurkistamassa Yläjärven ja Välijärven väliselle jokiuomalle tulevalta tieltä. Yläjärven havainnointi voi niin ikään yrittää samalta paikalta tai muualta aluetta kiertävältä tieltä. Järvillä on nähty mm. useita nuolihaukkoja pesintäaikaan.
Niemisjärvi ja Vaaksjärvi
Niemisjärvi ja Vaaksjärvi sijaitsevat Kiuruveden keskustan länsipuolella, Kalajoelle menevän valtatien eteläpuolella. Molemmille paikoille pääsee lähtemällä Aittojärven kylän kohdalta kohti etelää. Vaaksjärven parasta osaa on järven pohjoispää, jonka näkee hyvin Vaaksperästä länteen suuntautuvalta tieltä. Tie kulkee mäen reunustaa, joka kohoaa selvästi vesialueen yläpuolelle. Kaulushaikaran ääni kuuluu järveltä lähes joka vuosi. Pikkulokkeja esiintyy useita kymmeniä.
Niemisjärvi on Vaaksjärveä huomattavasti laajempi ja sitä voi tarkkailla useilta paikoilta. Paras osa järveä on sen pohjoispää rautatien pohjois- ja eteläpuolella. Vähäliikenteiseltä rautatieltä on hyvä näkyvyys molemmille puolille.
Järvet poikkeavat esimerkiksi Luupuveden seudusta järviruokokasvustojensa puolesta. Ne ovat kuitenkin tupasmaisia eivätkä järin tiheitä. Kohteet lienevät parhaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Vakiolajistoa ovat ainakin laulujoutsen, lapasorsa ja monet muut vesilinnut. Myös ruskosuohaukka, kaulushaikara, luhtahuitti ja ruisrääkkä on tavattu alueella.
Hilapparanta
Laaja Hilapparannan peltoalue sijaitsee Niemisjärven välittömässä läheisyydessä, järven eteläpuolella. Alueen halki kulkee maantie (16049), mistä käsin alueen tarkkailu onnistuu parhaiten.
Peltoalueen pohjoisosassa Vaaksjoki alittaa maantien. Sillan kohta on korotettu, joten se on oiva tarkkailupaikka. Sillan alava ympäristö on huhtikuussa erittäin hyvä muutontarkkailupaikka, varsinkin tulva-aikaan, sillä sillan molemmille puolille pelloille syntyy laajoja tulva-allikoita, mihin kerääntyy runsaasti vesilintuja, kahlaajia, lokkeja, joutsenia ja kauemmas pelloille suuria parvia sepelkyyhkyjä, hanhia ja kurkia.
Ryönänjärvi
Ryönänjärvi sijaitsee Kiuruveden taajaman kaakkoispuolella. Se on Ryönänjoen pullistuma, joka aukeaa voimakkaan virtauksen takia aikaisin keväällä ja kerää levähtäviä vesilintuja sekä kahlaajia. Parasta vierailuaikaa onkin huhtikuun loppupuoli ja toukokuun alkupuoli.
Ryönänjärvelle pääsee parhaiten tieltä (561) Kukkomäkeen menevän paikallistien kautta. Etelästä tultaessa Kukkomäen tie ylittää ensin radan ja palaa noin kilometri tämän jälkeen takaisin radan varteen. Tästä kohtaa voi nousta radalle ja kulkea noin 100 metriä vasemmalle, josta näkee hyvin lähes koko järven vesialueen, ainakin kaukoputkella. Lajistoa ovat kaikki vesilinnut,ruskosuohaukka ja kahlaajat. Kevään laulujoutsenkertymät voivat nousta yli sadan yksilön. Uiveloparvia näkee joka kevät.
Kiruveden lahdet
Kiuruveden rautatien eteläpuoleisissa matalissa ja reheväkasvuisissa lahdissa kasvavat seutukunnan parhaat järviruoikot. Parhaiten alueen näkee menemällä Lapinniemeen joko radan reunaa sen eteläpuolella kulkevaa pikkutietä tai pohjoispuolella hiukan kauempana radasta kulkevaa kylätietä. Eteläpuolelta Kiuruveden lahtiin on lähes mahdoton nähdä korkeiden rantapensaikkojen ja näkyvyyttä estävän järviruoikon takia. Järveen tutustuu parhaiten veneellä. Veneiden laskupaikalle pääsee Honkarannan kautta tieltä 5631. Laskupaikka on radan vieressä, Lapinniemen vastarannalla.
Alueen pesimälinnustoon kuluu noin 150 parin pikkulokkikolonia ja (mahdollisesti) ruskosuohaukka. Myös kaulushaikara puhaltelee säännöllisesti alueella. Härkälinnun hirnuntaa on myös kuultu järveltä.
Toukkasuo ja Huttusuo
Toukkasuon-Huttusuon alue sijaitsee kunnan lounaisnurkassa Koivujärven pohjoispuolella lähellä Oulun läänin rajaa, GT-karalla sanan "Säärimäki" alla. Soiden linnuston kuuluu mm. laulujoutsen, riekko, nauru-, pikku- ja kalalokki, kurki, kuovi, liro, suokukko ja valkoviklo.
Parhaiten suolle pääsee Huttumäen talojen kohdalta. Laskeutumalla kyläteiltä kohti lounasta noin 150 metriä tulee avoimen Huttusuon (neva) pohjoispäähän. Toukkasuo on tällöin suoraan etupuolellasi noin puolen kilometrin päässä ja soiden avoimet osat ovat käytännössä lähes yhteydessä toisiinsa. Soiden välissä on hieno vanhan metsän saareke.
Hirvijärvi
Niemiskylän ja Kiuruveden taajaman välissä sijaitsee Hirvijärvi, tien 7693 eteläpuolella. Järven havainnointi onnistuu parhaiten tieltä, joka on jonkin verran korkeammalla kuin itse järvi. Rantamaisemat ovat idyllistä maaseutua.Järvi on matala ja ilmeisen kalaisa. Järven selkä pysyy mataluudesta huolimatta avoimena koko kesän, mikä helpottaa huomattavasti havainnointia.
Silkkiuikkuja pesii useita pareja, myös mustakurkku-uikku on tavattu järveltä. Laulujoutsen, lokit ja vesilinnut kuuluvat vakiolajistoon. Heinäkuussa vesilintupoikueita kertyy runsaasti järvelle, sillä matalassa järvessä on kauttaaltaan runsaasti pinta- ja uposkasveja.
Kilpijoki
Kilpijoen peltoaukea sijaitsee Kilpi- ja Hautajärven välissä ja tie 5613 kulkee alueen halki. Paras havainnointipaikka on tien vierellä, Kilpijoen sillalta noin 400 metriä etelään.
Paikka on hyvä kevätmuuton havainnointiin, sillä Kilpijärven tulvat levittäytyvät pelloille huhtikuussa. Paikalla nähdään keväisin runsaasti vesilintuja, kahlaajia, laulujoutsenia, hanhia ja kurkia. Pesintäaikaan pelloilla on runsas kuovi ja töyhtöhyyppäkanta.
Saarisuo
Saarisuo sijaitsee Kiuruveden pohjoisosassa, Lapinsalon kylästä noin kaksi kilometriä luoteeseen. Parhaiten suolle pääsee Heinäperän tieltä (16073). Tien ylittävä voimajohtolinja on hyvä reitti suon laitaan. Kävelyä kertyy 500 metriä. Suolla on vanhoja telineitä, joilla on kuivattu turvetta karjan kuivikkeeksi.
Saarisuo on yksi Pohjois-Savon parhaita kapustarintasoita. Pareja on kymmenisen kappaletta. Lisäksi suolla on ollut kalalokkikolonia. Riekko, kurki, pikkukuovi, liro ja valkoviklo kuuluvat pesimälajistoon.
Suota uhkaa turvetuotanto.
Valkeisjärvi
Matala Valkeisjärvi sijaitsee Kiuruveden taajamasta yhdeksän kilometriä pohjoiseen. Parhaiten järven tavoittaa eteläpuolella kulkevalta tieltä, turvesuon kohdalta.
Järven pesimälinnustoon kuuluvat laulujoutsen, pikku- ja naurulokki ja vesilinnut. Myös härkälintu, mustakurkku-uikku ja ruskosuohaukka on tavattu järvellä. Paikallinen metsästysseura on asettanut runsaasti telkänpönttöjä rannoille.
