Kuopio


Kuopion tori. Tero Mikkonen.

 

 

 

 


Riistaveden Keskimmäinen

Keskimmäisen lintujärvi sijaitsee Kuopion ja Tuusniemen rajalla Se näkyy Joensuuhun menevän valtatie 17:n eteläpuolella

Kunnan rajan kohdalla on tien pohjoispuolella parkkipaikkana käytetty puupinojen lastauspaikka. N. 500 m pitkät pitkospuut tornille lähtevät tien toiselta puolelta.Hyviä lintupaikkoja myös Keskimmäistä ympäröivät pellot. Pelloille kääntyy Leppärannantie ennen lintujärveä ja Talvirannantie Tuusniemen puolelta. Alueen linnustoon kuuluvat mm. punasotka, luhtahuitti, kaulushaikara, sääksi sekä lukuisat kahlaajat.

Lintutorni on mainio Näkymä Keskimmäisen lintutornilta. Asta Lähdesmäki.paikka muutonseurantaan keväisin ja syksyisin; niin hanhien, kurkien kuin petolintujenkin muuttoreitit kulkevat alueen yllä. Usein metsähanhet laskeutuvat myös lepäilemään lammelle tai pelloille.

Panoraamakuva lintutornista 29.5.2011

Pöksänlampi

Pöksänlampi
on oikeasti rehevöitynyt Humalaselän lahti Kuopion Sotkanniemellä lähellä Leppävirran rajaa. Pöksänlammelle pääsee havainnoimaan helposti: viitostieltä Leppävirran rajan tuntumasta kääntyy itään Sotkanniemelle hiekkatie, joka vie suoraan kohteen pohjoisrannalle. Paras kohta havainnoimiseen on tien varren peltoaukea Peltola-nimisen talon läheltä.

Lahden lajisto on parhaimmillaan keväällä huhti-kesäkuussa. Pöksänlammella voit tavata mm. vesilintuja, kahlaajia, kaulushaikaran, ruskosuohaukan, kalasääsken, nokikanan ja joitakin yölaulajia. Harvinaisin havaittu laji on amerikanhaapana.

Sotkanniemi

Sotkanniemi on Pöksänlammen lähellä Sotkanselälle pistävä niemi. Noin 1 km ennen niemen kärkeä kääntyy sinne menevältä tieltä Telkonniemen tie vasemmalle. Niemen kärjessä olevasta kylän virkistysrannasta,"Sotkanhelmestä" on hyvä näkyvyys Sotkanselälle. Niemestä voi nähdä arktisia muuttajia (ks. Puutossalmi) . Sotkanniemen rannoille ei juuri muualta pääse kesämökkitonttien ja muunkin asutuksen takia. Torkkelintietä pitkin pääsee katsastamaan pellot ja niityt, joilla muuttoaikana on varsin mukavasti lintuja. Kesäöinä saattaa pensaikoissa olla äänessä useitakin yölaulajia.

Ritisenlahti

RitisenlahtiRitisenlahti on jo aikaisin keväällä varsin hyvä vesilintupaikka, kun sen Keskisen lampeen yhdistävä puro sulattelee sitä. Puron ylittävän sillan kupeessa on parkkipaikka ja itse sillalta on hyvä lintuja tarkkailla. Kesän tultua voi ruovikoista kuulla kaulushaikaran puhaltelua ja nähdä ruskosuohaukkoja lekuttelemassa sen yllä. Läheiset pellot paljastuvat aikaisin keväällä ja sinne kerääntyy runsaasti mm. rastaita, peippoja ja muitakin pikkulintuja. Kesäöisin rannan pensaikoissa lavertelee usein viitakerttunen ja viitasirkkalinnun surinaakin saattaa kuulla.

Ritisenjärven länsipuolella on peltoja ja niittyjä, joilla tapaa keväällä mukavasti muuttavia lintuja ja kesäisin voi ruisrääkkäkin narista.

Puutossalmi

Sepelhanhet Puutossalmella. Ilkka Markkanen.

Puutossalmi sijaitsee Keski-Kallaveden eteläpäässä Hiltulanlahdesta Vehmersalmelle menevän tien varressa lossin lähtöpaikalla (odota kuvien latautumista hetki). Paras paikka tarkkailla arktisten lintujen muuttoa on Kuopion puoleisella aallonmurtajalla, josta näkee sekä pohjoiseen Puutosselälle että etelään Sotkanselälle.

Muuttoaikoina, erityisesti syksyllä, Puutossalmen ohittavat mm. kuikat, kaakkurit, sepelhanhet, valkoposkihanhet, allit, mustalinnut, lapasotkat, pilkkasiivet, uivelot, jouhisorsat, haapanat, merikihut, lokit, merikotkat ja joskus harvoin pikkukajavat. Paikalta voi nähdä myös pikkulintujen vaellusta, esim. urpiaisia, vihervarpusia ja tiaisia. Aukeava sula on keväisin hyvä paikka saapuville vesilinnuille.

Kuhanen

Kuhasen umpeenkasvanut lahti sijaitsee Vehmersalmelle Puutossalmen kautta menevän tien (5370) varrella. Kuhasen linnustoa voi havainnoida lahden ylittävältä pikkutieltä tai Roinilaan lahden pohjoispuolitse kulkevalta tieltä.

Kuhasella on kuultu mm. luhtahuitti, luhtakana, viitasirkkalintu ja rytikerttunen. Kuhanen kuten muutkin lintuvedet ovat edustavimmillaan huhti-kesäkuussa.

Silmäsuo – käytöstä poistunut täyttömaa-alue Kuopiossa

Silmäsuolle, joka nimestään huolimatta on nykyisin mäki, pääsee kääntymällä Kuopion eteläpuolelta Pitkälahdesta (ABC-aseman kohdalta) Karttulan tielle. Noin 2 km:n jälkeen käännytään vasemmalle Heinälamminrinteen jäteaseman suuntaan. 1,5 km:n jälkeen kääntyy oikealle pieni sivutie, joka vie Silmäsuon kaasunkeräysasemalle. Sieltä lähtee talvisinkin kuljettavissa oleva polku mäen pohjoisreunaa myötäillen.

Puukiipijä Silmäsuolla. Tero Mikkonen.Kohdassa, josta polku kääntyy ylös täyttömaa-alueelle, on ruokintapaikka, jossa käy monen sortin tiaisia, puukiipijöitä, punatulkkuja, viherpeippoja ja käpytikkoja. Harmaapäätikka on talvehtinut useana vuonna ruokinnan lähistöllä ja lähistön kuusikossa on tavattu usein myös pohjantikka tai kuultu pyy vislaamassa.

Varsinaisella täyttömaa-alueella, missä on runsas ruderaattialue (joutomaakasvillisuutta) ja pensaikkoja, on talviaikaan nähty mm. isolepinkäinen, tikli ja vuorihemppo. Lämpöä keräävänä mäkenä ja toisaalta osin edelleen palavana ”jättikompostina” Silmäsuolle tulee varhain keväällä pälvilaikkuja. Niinpä kevään ensimmäiset pulmuset ja kiurut nähdään usein Silmäsuon pälvissä.

Mäen laella on muutaman metrin korkuinen tarkkailulava, mistä on varsin mukava näkyvyys staijaamiseen. Lavalta käsin on hyvät mahdollisuudet nähdä maaliskuinen merikotka tai hiirihaukka. Läheinen jäteasema houkuttelee suuren määrän varislintuja ja tietenkin varhaiset lokit ruokailemaan, mikä tuo vilskettä Silmäsuonkin ilmatilaan. Sulan maan aikaan vilskettä ilmatilaan tuovat myös lennokit, sillä mäen päällä on lennokkikerholla kaksi nurmikenttää. Ne pitävät maisemaa avoimena ja rikastuttavat lintuvalikoimaa.

Kuopion jätekeskus, Heinälamminrinne


Heinälamminrinne
sijaitsee lähellä Haminalahtea, kaupungin lounaiskolkassa. Sinne pääsee Karttulaan menevältä tieltä, Kaatopaikkakin voi olla kaunis. Kuva Olavi Rautiainen.viitoitus Haminalahden pohjukasta. Noin 3 kilometrin jälkeen tulee jätekeskukselle. Kaatopaikkaa voi tarkkailla penkkoja kiertävältä tieltä ja portilta. Penkan itäpäähän menevä pikkutie vie suotoaltaalle, jonka viereisille aurinkoiselle rinteelle tulee usein kevään ensimmäisiä muuttolintuja kuten pulmusia. Aukioloaikaan (ma-pe klo 7-19) voi mennä jätealueelle, kunhan  ilmoittautuu  vastaanoton henkilökunnalle. Jätekeskuksessa  liikkuvia autoja tulee varoa!

Jätekeskuksen ollessa suljettuna jätealueella liikkuminen ilman lupaa on kielletty, mutta luvan voi saada etukäteen pyytämällä osoitteista jatekeskus(at)jatekukko.fi tai käyttöpäällikkö
Mikko Laitinen p. 044 368 0172. Tieto alueella liikkumisesta on ennen kaikkea turvallisuusasia,  luvalliset lintuharrastajat ovat tervetulleita alueelle. Lintuyhdistys Kuikka pyytää yhteisluvan alueelle esim. talvipinnarallipäiväksi.

Kaatopaikan linnusto on tyypillistä: lokkeja, variksia, harakoita, korppeja, naakkoja, varpusia ja keltasirkkuja. Sekaan voi joskus eksyä mielenkiintoisempiakin lajeja kuten pikkusirrejä, suokukkoja, tyllejä, , kiuruja ja jopa harvinaisuuksia kuten tunturikiuru tai vuorihemppo.

Haminalahti

Von Wright-suvun maineikkaiden lintumaalareiden maisemiin Haminalahteen pääsee kääntymällä eteläiseltä moottoritieltä Karttulan tielle ja edelleen oikealle Lamperilaan. Paras paikka lintujen tarkkailuun on Kasperintien seutu (viitta metsästysseuran majalle). Kumpuilevilla pelloilla voi keväällä havaita mm. pulmusia, monia kahlaajalajeja ja petolintuja. Kesäisin paikka on Kuopion seudun varmin yölaulajakohde, jossa on vuosittain kuultu ruisrääkkä ja usein kerttusia ja sirkkalintuja.

Haminavuori
sijaitsee Haminalahden itärannalla. Mäelle pääsee esimerkiksi Karttulan tieltä kohti Salonsaarta kääntyvältä pikkutieltä. Lopulta vastaan tulee sotilasalue, joten älä mene sinne asti. Haminavuorelle lähtee polkuja myös Väärälahden pohjukasta.

Väärälahden
rannalla kulkeva samanniminen tie (lähtee toiseen suuntaan Kylmälahdentien kohdalta) on hyvä paikka kuulla huuhkaja, varpuspöllö ja viirupöllö. Autoille löytyy kääntö- ja p-parkkipaikka tien varrelta.

Neulamäki ja Vuorilampi

Maisema Neulamäen tornista. Asta Lähdesmäki.
Maisema Neulamäen tornista. Asta Lähdesmäki.

Neulamäki on samaa aluetta kuin Neulamäen kaupunginosa. Neulamäen lounaiskulmalla on komea jyrkänne ja sen alapuolella Vuorilammen luonnonsuojelualue. Alueelle pääsee mm. Kolmisopen siirtolapuutarhan tieltä (lähtee Maxi kodintukun parkkipaikan vieritse). Kolmisopen lammen päässä on opastustaulu ja siitä alkaa myös luontopolku. Vuorilammen luonnonsuojelualueen vanhaan kuusimetsään on ennallistamalla lisätty lahopuuta, mikä on lisännyt monien vanhan metsän lajien viihtymistä alueella, joista voidaan mainita mm. pohjantikka, pikkusieppo ja idänuunilintu.

Neulamäen
maston juurella on uudehko hyvä näkötorni, joka on hyvä myös lintujen muuton tarkkailuun keväisin ja syksyisin. Tornilta on nähty mm. hanhia, maa- ja merikotkia ja muita petolintuja. Hanhimuutto kulkee usein kuitenkin varsin kaukana ja vaatii mielellään kaukoputken käyttämistä mutta hyvillä kiikareillakin pärjää. Parasta muutontarkkailuaikaa tornilta ovat keväät ja syksyt, n. 15.3.-20.5. ja 1.9.-15.10.

Neulaniemen kärki on kevättalvella hyvä paikka pöllöjen kuunteluun, mm. Laivonsaaren huuhkajien huhuilu kuuluu niemen kärkeen tai vaikkapa kuutamohiihdolla  jääladulle.

Puijo

Puijo sijaitsee Kuopion keskustan pohjoispuolella. Puijon virkistysalue on laajuudeltaan n. 660 ha. Tässä linnustollisesti pari mielenkiintoisinta aluetta: Puijolle nousevan asvalttitien ja hyppyrimäkien välinen luonnonsuojelualueen rinne, jossa kasvaa suuria kuusia ja mäntyjä, viehättää mm. pohjantikkaa, varpuspöllöä, kuusitiaisia ja käpylintuja. Pieni lahopuustoinen aarniosa sijaitsee samalla rinteellä vasta laskettelurinteen länsipuolella lähellä Rypysuota.

Puijon itärinteen Satulanotkossa ja Kokonmäellä asustavat idänuunilinnut, mustapääkertut, sirittäjät, peukaloiset, kuusitiaiset sekä viirupöllö ja palokärki. Muu osa Puijosta on myös pääosin mukavaa kuusikkoa, muttei niin vanhaa kuin em. paikoilla.

Iso Hautausmaa

Iso Hautausmaa on etenkin syksyllä ja talvella hyvä retkikohde, jonka isoissa puissa ja ruokinnoilla viihtyvät kuusitiaiset, hippiäiset, puukiipijät ja vaeltavat pähkinähakit ja nakkelit. Hautausmaan parkkipaikalle pääsee Puijonkadun puolelta.

Kallansillat

Lokit odottavat sulan aukeamista. Tero Pelkonen.
Kallansillat sijaitsevat viitostiellä Päivärannan ja Sorsasalon ramppien välissä. Pohjoiseen mentäessä läppäsiltojen jälkeen on Suosaari ja seuraavan sillan jälkeen Tikkalansaari.

HUOM: Uudet tiet ja sillat ovat rakenteilla ja valmistuvat kokonaisuudessaan vasta vuonna 2014. Tämä rajoittaa ja hankaloittaa lintujen tarkkailua.

Pohjoiseen mentäessä pysähtyminen on mahdollista vain Tikkalansaaren alikulun kohdalla. Pohjoisesta tultaessa
pysähtyminen on mahdollista niin ikään Tikkalansaaren alikulun parkkipaikalla.

Kelloniemi

Kelloniemi on Kuopion keskustan koillispuolella sijaitseva niemen kärki, jossa on toimimaton öljysatama. Aallonmurtajan kärjestä voi seurata arktista kevät- ja syysmuuttoa, myös pikkulintuja muuttaa rantoja seuraillen.

Savuniemi

Savuniemi on laajin ja paras lehtipuumetsä Kuopion läänissä. Se sijaitseeRiistaveden kirkonkylän eteläpuolella Kuukan etelärannalla. Ennen kirkonkylää lähtee isohko tie kohti Laajalahtea. Laajalahden tieltä kääntyy vasemmalle heti kapean sillan jälkeen Lehostenlammentie. Tie jatkuu pari kilometriä.Viimeisessä risteyksessä ennen Lehostenlammen taloa käännytään jyrkästi vasemmalle sen sijaan että ajettaisiin suoraan. Tie tulee pellon laitaan, jossa sopii pysäköimään. Savuniemen metsät alkavat pellon etelälaidalta ja jatkuvat itään niemen kärkeen saakka.

Alueen pohjoisreunalla on aarnialue, jonne on jätettu myös kuusia. Paikoin niemellä on mahtavia valoisia koivikoita, isoja haapoja ja kosteita painanteita. Savuniemellä voi retkeillä kaikkina vuodenaikoina. Sen lajistoa ovat mm. pohjantikka, pikkutikka, peukaloinen, sirittäjä, kuhankeittäjä ja kuusitiainen.

Suovu ja Vanhansahansaari

Suovun alue on kaupungin tärkein marjastus- ja sienestysalue, mutta osin myös mukava linturetkikohde. Kaupunki rakentanut alueelle ulkoilureitin laavu- ja nuotiopaikkavarustuksineen. Uusin kota Suovunkoski sijaitsee Länsirannantien varrella Suovunlahden rannassa. Alueella olevalle Vanhansahansaareen on rakennettu luontopolku. Suovun alueen ulkoilureittiä on osin uudelleen rakennettu sekä vanhemmat reitin osat ja niiden viitoitus on kunnostettu vuonna 2004.

Vanhansahansaaren
luonnonsuojelualue sijaitsee Palosensalolla Pohjois-Kallaveden länsirannalla. Alueella on tavattu mm. saukkoja, pohjantikka ja koskikara.

Hiltulanlahti ja Vanuvuori

Hiltulanlahdessa, Puutossalmentien varrella on peltoja ja nittyjä, joiden päällä voi tavata suopöllön lentelemässä sekä kuunnella kesäöinä viitakerttusia, ruisrääkkiä ja muitakin laulajia.
Vanuvuori on Hiltulanlahdessa kohoava nurin käännetyn padan muotoinen mäki. Kaakon suunnasta tulevilta teiltä on mahdollisuus kävellä mäelle, jonka metsät kuuluvat vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vanuvuorella on tavattu ainakin metsoja, idänuunilintuja ja jopa kuukkeli.

Sivu päivitetty: 17.01.2012