Linnansalmen lintutorni Nerkoonniementien pellot Nerkoon kanava Sulkava ja Lehtosalmentien pellot Akkalansalmen silta Väisälänmäki

Taskilanmäki Humppi Lahdenperän pellot Ylimmäinen ja Keskimmäinen Sonnilansalmi Ylä-Pitkän joki ja Juurikanjärvi

Linnansalmen lintutorni

Linnansalmen lintutorni sijaitsee Lapinlahden taajama-alueen reunalla. Tieltä E63 (valtatie 5) Lapinlahden keskustan liittymästä 1,9 km Linnansalmentietä (tie 5646) länteen, käänny Linnanniementielle, jonka päässä olevalta parkkipaikalta lähtee opastettu polku ja pitkospuut (n.150 m) tornille.Torni on korkea, tilava ja vakaa. Tornista näkee hyvin Linnansalmen sulan ja ruovikkoisen lietteen ja osan sulan pohjoispuolista rehevöitettyä ja ruovikkoista Sonnilanlampea.

Tornin tuntumassa voi tavata mm. ruskosuohaukan, kaulushaikaran, kahlaajia, vesilintuja ja lokkeja.

Linnansalmen länsi- ja pohjoispuolella on laaja peltoaukea (Linnansalmen pellot), jolla voi havaita pikkulintuja, kyyhkyjä ja hanhia. Alue on parhaimmillaan muuttoaikaan huhti-kesäkuussa ja syys-marraskuussa.

Panoraamakuva lintutornista 10.6.2011

Nerkoonniementien pellot

Nerkoonniementie vie luoteeseen Lapinlahden taajaman rajalta Linnansalmelta. Sen varrella on linnuille mieluisia peltoaukeita noin 10 km matkalla. Nerkoonniementieltä alkavat myös monet kiinnostavat pelto- ja pikkutiet.

Peltoaukeilla näkee muuttoaikoina suuria kurki-, joutsen-, kyyhky-, kuovi-, töyhtöhyyppä- ja hanhiparvia.

Nerkoon kanava

Nerkoon kanava on Nerkoonniementien varrella Lapinlahden taajaman rajalta noin 5 km luoteeseen. Kanavan molemmista päistä voi havaita monipuolista järvilinnustoa ja muuttoa. Kanavan alajuoksun puoleinen pää sulaa varhain keväällä.

Sulkava ja Lehtosalmentien pellot

Sulkava on umpeen rehevöitetty lintuvesi Iisalmen ja Lapinlahden rajalla Nerkoonniemellä. Vesialueen halki menevällä tiellä on puusilta, jolta voi kuunnella ruokokerttusia.

Lehtosalmentien varrella olevat pellot kokoavat jonkin verran muuttolintuja.

Akkalansalmen silta

Akkalansalmen sillalta aukeaa järvinäkymä niin pohjoiseen kuin eteläänkin. Sillan ali kulkeva virta (kartassa Liponvirta) on yleensä avoin jo aikaisin keväällä ja se jäätyy myöhään keräten muuttavia vesi- ja lokkilintuja. Joskus virta on avoin koko talven. Havaintopaikalle pääsee Saaristotietä (tie 5646). Lapinlahden kunnan keskustasta ja tieltä E63 (valtatie 5) matkaa on noin 10 kilometriä länteen. Jatkamalla Saaristotietä länteen voi saarten välisiä salmia havainnoida monen kilometrin matkalla.


Sillan kupeessa on parkkipaikka (pöydät, penkit, tulentekomahdollisuus). Havainnointi tapahtuu parhaiten nousemalla penkerettä sillan alle.

Muuttoaikoina voi nähdä suuria isokoskeloparvia.

Väisälänmäki

Korkealle Onkiveden pinnan yläpuolelle kohoava Väisälänmäki on virallistettu yhdeksi suomalaisista kansallismaisemista. Väisälänmäelle on opastus tieltä E63 (valtatie 5) länteen Lapinlahden taajaman läpi, Linnansalmen ja Akkalansalmen ohi Saaristotietä (tie 5646) noin 12 km, jossa on opasviitta. Väisälänmäellä on laavu, nuotiopaikka ja korkea näkötorni, jota voi käyttää lintujen tarkkailuun yli metsäisen ja järvisen savolaismaiseman.

Alkukesästä vanhojen talojen ja peltojen tuntumassa voi tavata yölaulajia, kuten viitakerttusia.

Humppi

Humpin keväiset tulvalammikot, peltoaukeat, pensaikot ja puronvarsikosteikko sijaitsevat E63 tieltä (valtatie 5) itään noin 2,5 km Humpintietä (risteys Matin ja Liisan huoltoaseman kohdalla). Havaintorikkainta aikaa kevätmuutto ja alkukesä.

Tulva-aikaan alueella tavataan kahlaajia ja vesilintuja. Tulvalammikoissa on kahlaillut jopa lampiviklo. Myös hanhia on nähty levähtämässä pelloilla vapun tienoilla. Kesäaikaan peltojen liepeiden pensaikot houkuttavat yölaulajia.

Taskilanmäki

Taskilanmäki on hyvä muuton tarkkailupaikka varsinkin syksyisin - petolintuja ja kyyhkyparvia. Hiekkakuoppien ympäröimä mäki, josta näkee parhaiten pohjois-itä sektoriin. Tieltä E63 (valtatie 5) Pajuharjun liittymästä Heinäahontietä 1,4 km itään, käänny Karhulantien jälkeen oikealle nimettömälle tielle kohti hiekkakuoppia ja kulje 1,5 km.

Lahdenperän pellot

Lahdenperän pelloille ja jokivarteen pääsee kääntymällä tieltä E63 (valtatie 5) Pajuharjun liittymästä itään, kulkemalla Heinäahontietä 1,8 km, kääntymällä vasemmalle Lahdenperäntielle ja kulkemalla sitä 5,5 km ja kääntymällä taas vasemmalle Hynyläntielle, jonka varressa olevilla pelloilla lepäilee ja ruokailee muuttoaikoina kurki-, joutsen- ja hanhiparvia.

Ylimmäinen ja Keskimmäinen

Keskimmäisen ja Ylimmäisen järvet ovat Nerkoon kylästä reilut viisi kilometriä koilliseen ja ne kuuluvat FINIBA-alueisiin. Järville pääsee Aisomäkeen meneviltä teiltä. Käänny tieltä E63 (valtatie 5) Taipaleen risteyksestä Lapinlahden ja Iisalmen rajan tuntumassa itään ja kulje 3,5 km. Ylimmäistä voi tarkastella joko itäpuolen rantaniityn venerannasta tai pohjoispuolelta tieltä käsin.

Järvillä pesii pikku- ja naurulokkea sekä monia sorsalintuja. Ylimmäisen rantaruovikoissa on tavattu keväällä myös lepäileviä hanhia.

Sonnilansalmi

Sonnilansalmi on Mäntylahden länsipuolella oleva kapea salmi, jonka ylittävä silta on Kivistöntiellä. Niin Sonnilansalmen ympäristössä kuin Kivistöntien varrella on havainnoinnin arvoista pelto-, järvi- ja maalaismaisemaa.

Sillan ympäristössä voi havaita kaulushaikaran ja varsinkin muuttoaikaan monipuolista linnustoa.

Ylä-Pitkän joki ja Juurikanjärvi

Lapinlahden kunnan eteläosassa ja Ala-Pitkän kylän itäpuolella on joki- ja järviketju. Tieltä E63 (valtatie 5) lähtee tie 5764 kylän pohjoispuolelta itään Varpaisjärvelle. Ylä-Pitkän joen ylittävältä sillalta (3,8 km 5-tieltä) voi katsella jokea, jonka keväisissä tulvalaajenemissa on keväisin runsaasti mm. laulujoutsenia, sorsalintuja ja kahlaajia.

Juurikkajoen ylittävä silta on 5,8 km:n päässä valtatie 5:stä. Juurikanjärvi on sillasta lounaaseen ja sitä voi katsella järven pohjoispuolelta Itälahteen kääntyvältä tieltä ja eteläpuolen tein peltoaukealta.

Sillan pohjoispuolelta kääntyy luoteeseen tie no 16313, jonka varrella voi keväisin olla hyviä tulvalaikkuja. Huomioi pikkuteillä pysäköidessäsi muun liikenteen, mm. traktoreiden, esteetön kulku!

Joen ja peltojen tulvalaikuissa voi toukokuun alussa tavata runsaasti kahlaajia ja vesilintuja.