Matojärvi Selkäydenjärvi / Savijärvi Kuusilampi Pieni-Korppinen Iso-Kiukoinen Penkkisuo

Ventojoen metsä Jylängin järvikuivio Pieni Petäjäjärvi Luupää Hattulan pellot

Matojärvi

Matojärvi on Pielaveden lintujärvien parhaimmistoa. Järvi sijaitsee Sinisentien (77) pohjoispuolella vajaa 10 km Säviältä länteen. Järvelle ei ole erityistä kulkureittiä, sinne voi mennä Länsi-Säviältä Jylhään kulkevalta paikallistieltä.

Järven linnustoon kuuluu useita vesilintulajeja, mm. laulujoutsen, mustakurkku-uikku, härkälintu ja tukkasotka. Lokeista järvellä pesivät nauru- ja pikkulokki.

Selkäydenjärvi / Savijärvi

Selkäydenjärvi sijaitsee Laukkalan kylän pohjoispuolella tien 5613 (Laukkala – Kiuruvesi )varrella. Peltojen ympäröimä järvi, jossa pesii mm. laulujoutsen ja muita sorsalintuja. Lähitienoon järviä on lähes kaikkia laskettu ja niiden halki kulkee kanavia. Peltoalueilla levähtelee joskus hanhia mm. Laukkalan kylän kaakkoispuoleisilla laajoilla pelloilla ja pikkujärvillä.

Samalla retkellä kannattaa katsastaa hiukan etelämpänä Laukkala – Saarelatien vieressä oleva Savijärvi. Vesilintujen ohella järvellä voi nähdä myös saalistelevan ruskosuohaukan. Järveä voi mainiosti kiikaroida suoraan maantieltä.

Kuusilampi

Kuusilampi sijaitsee kunnan lounaisosassa Nilakkaan pistävällä Hirviniemellä. Hirviniemen kärkeen Jokijärveltä menevä paikallistie halkaisee Kuusilammen. Tieltä näkee hyvin järven eteläpään. Pohjoispäässä ruoikot estävät näkyvyyden.

Pesimälajistoon kuuluvat mm. laulujoutsen, kurki ja tukkasotka. Keväällä lammella voi tavata kaakkurin.

Pieni-Korppinen

Pieni-Korppinen on lähellä Pielavedeltä Iisalmeen menevää tietä 563 Korppisen järven kaakkoispuolella. Lammen voi tarkastaa sen eteläpäähän tulevalta tilustieltä ja rantapeltojen reunoilta.

Pesimälinnustoon kuuluvat mm. laulujoutsen, tukkasotka, nauru- ja pikkulokki.

Iso-Kiukoinen

Iso-Kiukoinen on aivan Pielaveden kirkonkylän pohjoispuolella. Lammelle pääsee parhaiten etelästä Tuomikontietä pitkin. Lampea voi kiikaroida läheisiltä pelloilta. Lammen rantoja on raivattu näkyvyyden parantamiseksi. Lähitulevaisuudessa aluelle rakennetaan myös lintutorni. Kohde sopii tajaaman läheisyyden vuoksi erinomaisesti koulujen retkiohjelmaan.

Pesimälinnustoon kuuluvat mm. lapasorsa, heinätavi, laulujoutsen ja telkkä. Läheisillä pelloilla pesii säännöllisesti kuovi, töyhtöhyyppä ja tuulihaukka. Pensaston yleisimpiä lintuja ovat pajusirkku ja punavarpunen. Muuttoaikaan pelloilla levähtävät myös kahlaajat esim. kapustarinta. Kevätöinä alueella kuulee helmipöllön ja huuhkajan soidinääntä.

Penkkisuo

Penkkisuo on suojeltu avosuo, joka sijaitsee kunnan itäreunalla hiukan tien 77 pohjoispuolella. GT-kartalle kohde on merkitty omalla nimellään. Suolle pääsee parhaiten sen länsipuolella tulevalta Aittosuon metsäautotieltä, josta joutuu kuitenkin kävelemään yli 500 m suolle.

Suon linnustoon kuuluvat mm. riekko, teeri, pikkukuovi, liro ja tuulihaukka. Suolla pesii myös pieni kalatiirayhdyskunta sekä reunahaavikossa palokärki. Suolinnusto on edustavimmillaan alkukesästä ja suolla kannattaa katsastella lintuja myös talvella. Varsinkin kevätöinen hiihtoretki hankikannolla on elämys.

Ventojoen metsät

Naturaan kuuluvat Ventojoen vanhat metsät sijaitsevat kunnan koillisosassa Löytänän järven luoteispuolella. Löytänän länsipuolitse kulkeva metsäautotie sivuaa metsäalueen reunaa. Tie ylittää Löytänästä laskevan Ventojoen, jonka molemmin puolin metsät ovat.

Alueen pesimälinnustoon kuuluvat ainakin töyhtötiainen, käpytikka, pohjantikka, palokärki, peukaloinen, korppi , hiirihaukka ja kanahaukka.

Jylängin kuivio

Kunnan itäosassa lähellä Maaningan rajaa on pienialainen Jylängin järvikuivio, jolla on jonkin verran lintuja sekä keväällä että alkukesästä. Löytynjärven alapuolella on Jylängin kylä, jonka länsipuolella on GT-kartalla pieni vesialue. Lammikon eteläpuolelle tulee kaksihaarainen tie, jolta voi kävellä rantaan, samoin kuin vesialueen luoteispuoleiselta tieltä.

Järvellä ja sen läheisyydessä pesii laulujoutsen, kurki, nauru- ja pikkulokki. Järvellä voi nähdä myös metsäalueella pesivän viirupöllön ja kalasääksen.

Pieni-Petäjäjärvi

Pieni-Petäjäjärvi sijaitsee kirkonkylän eteläpuolella Petäjäjärvestä lähtevän Petäjäjoen varrella. Järvelle pääsee 77 tieltä Petäjäjärven suuntaan n.5 km päässä olevaa kosken rantaa pitkin. Alueella on vaikea liikkua pensastoisten rantojen vuoksi. Järvellä kannattaakin käydä aikaisin keväällä suksien kanssa. Järvellä on sulaa vuoden ympäri, joten Pielaveden ensimmäiset muuttavat vesilinnut ja joutsenet löytyvät usein tältä järveltä.

Läheisillä pelloilla näkee kahlaajia sekä saalistavan tuulihaukan ja sarvipöllön.

Luupää

Luupään pieni järvi sijaitsee Pajuskylässä 7 km Kirkonkylästä itään. Järven sekä eteläpää että pohjoispää sulavat aikaisin keväällä. Sulapaikat houkuttelevat muuttavia vesilintuja ja joutsenia järvelle. Paikka sopiikin retkikohteeksi juuri keväällä.

Pesimäaikaan järvellä tapaa kalatiiroja, kalalokkeja, silkkiuikkuja, telkkiä sekä tukkasotkia.

Hattulan pellot

Paikalle pääsee 77 tieltä Säviän kohdalta Tervoon päin n. 7 km. Aluella on suuri peltoaukea, joka tulvii keväällä.

Tulva-alueelle kerääntyy keväällä runsaasti joutsenia, vesilintuja, hanhia, kurkia sekä kahlaajia. Hyvinä myyrävuosina pelloilla saalistavat myös sarvipöllö ja suopöllö. Myös hiirihaukka ja tuulihaukka viihtyvät pelloilla. Kesäyönä voi kuulla ruisrääkän raksutusta. Erityiseti kesäkuussa pelloilla voi nähdä monikymmenpäisiä muuttavia kuovinaaraita. Alueen voi kiertää ympäri autolla.