Toholahti ja kirkonkylä
Tultaessa Rautalammin kirkonkylään 9-tieltä on keväinen Toholahti ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka. Varhain aukeavasta sulasta voi tavata mm. kuikkia ja kaakkureita keväistä äänenavausta suorittamassa. Paikkaa on helppo tarkastella sillan juuren levikkeeltä.
Kirkonkylän hautausmaa komeine vanhoine puineen on hyvä paikka etsiä pikkulintuja. Harvalta hautausmaalta muuten avautuu näin komea järvimaisema!
Tyyrinvirta - Kattilavirta
Tyyrinvirtaa on helppo tarkastella sen yli kulkevalta sillalta. Sillalta lounaaseen, Tupakkaniemeen, on rakennettu kesällä 2003 uusi lintutorni. Torni on kaksikerroksinen, alin kerros on 4.3 m:n korkeudessa ja ylin on 7,5 m:n korkeudessa. Tornilta näkee myös Tyyrinvirran ja Kattilavirran välisen järvimäisen osan eli Lonkarin.
Tornille menee viitoitettu polku, joka lähtee mökkiliittymän kohdalta. Polku on merkattu maastoon punaisella nauhalla.
Tyyrinvirta laajoine sulineen on yksi Pohjois-Savon parhaista vesilintujen talvehtimispaikoista. Vakiolajeja ovat koskikara, laulujoutsen, isokoskelo ja telkkä. Satunnaisesti talvella on tavattu monia muitakin vesilintuja kuten lapasotka, uivelo ja kuikka. Joulukuun alkupäivinä viivytteleviä vesilintuja on yleensä eniten.
Tyyrinvirta on erittäin hyvä alkukevään retkikohde, pikkulinnutkin tulevat mielellään sulan äärelle. Pohjois-Savon ensimmäiset pulmuset, pajusirkut ja västäräkit nähdään usein Tyyrinvirran rantamilla. Kattilavirralla ja Lonkarilla voi keväällä nähdä runsain määrin telkkiä ja kuikkia.
Tyyrinvirralla on havaittu monia alueemme harvinaisuuksia kuten räyskä, pikkukajava, mustapäätasku, liejukana ja luotokirvinen
Läheinen kalanviljelylaitos vetää puoleensa muuttomatkalta saapuvia kalasääskiä ja maa- ja merikotkien muuttoreitti osuu myös kohdalle. Kalanviljelylaitoksen läpi menee yleinen kulkureitti, jota voi kulkea suoraan rantaan. Altaiden väleihin ei saa mennä eikä rannan mökeille.
Rastunsuo
Rastunsuo on entinen turvetuotantoalue, jonne VAPO Oy on rakentanut lintujärven, luontopolun ja lintutornin. Pieni torni uusittu v. 2004. Näkyvyys hyvä myös maasta käsin.Lintujärvi on parhaimmillaan keväällä muutonaikaisten vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkana. Myös laulujoutsenet ja metsähanhet lepäilevät keväisin alueella, ja sekä petolintujen että varpuslintujen muuttoreitti osuu järvelle. Huhtikuussa pelloilla ja järvellä voi nähdä satoja pulmusia. Lintujärvellä on havaittu muuttoaikaan keväällä myös harmaasorsa, lampiviklo ja lyhytnokkahanhi. Vapun tienoilla voi iltahämärissä kuulla jänkäkurpan ”kavioiden kopsetta”.
Pesivinä alueella tavataan mm. nauru-, pikku- ja kalalokkeja, kalatiiroja, taveja, sinisorsia ja jopa suopöllö ja isolepinkäinen on havaittu myös kesäaikaan. Talvella tavataan pyrstötiaisia ja teeriä ja kevättalven öinä voi kuulla useita pöllölajeja.
Rastunsuon alueella risteilee useita teitä, joiden varrella peltojen tulvalammikoissa voi keväällä nähdä hanhia ja joutsenia. Lintujärveltä kaakkoon sijaitseva neljän tien risteys (risteyksessä on lato) on usein antoisa paikka, siinä on mm. useana talvena viihtynyt hiiripöllö. Risteyksestä lounaaseen lähtevä tie vie lintujärven eteläpuolelle, missä on usein nähty keväällä varhaisia kiuruja ja töyhtöhyyppiä.
Ajo-ohje: Valtatieltä 9 käännytään Suonenjoelta tielle 545 (Vesanto). Iisveden jälkeen n. 15 km on tieltä viitta lounaaseen: Lintujärvi (n. 3 km).
Junnon kosteikko
Junnon kosteikko on perustettu maatalouden ympäristötuen turvin vanhalle turvetuotantoalueelle ja se on yksityisaluetta. Lintuja saa kuitenkin tarkkailla viereiseltä tieltä ja myös kosteikon pieneltä lintutornilta silloin kun se ei ole maanomistajan tilaisuuden käytössä. Kosteikolle ei saa mennä kävelemään, se häiritsee levähtäviä ja pesiviä lintuja ja autot tulee pysäköidä niin, etteivät ne haittaa ohi kulkevaa liikennettä.
Kosteikolla voi keväisin nähdä laajan repertuaarin sorsalintuja, kahlaajia ja muuttavia peto- ja pikkulintuja. Loppukesän kahlaajamuuton aikaan siellä on havaittu monia viklo- ja sirrilajeja. Onpa tulvalammikossa tavattu myös lampiviklo.
Nokisenkoski ja Vaajasalmi
Nokisenkoski sijaitsee Niiniveden ja Miekkaveden välissä Tyyrinvirrasta vajaa 10 km pohjoiseen. Kosken yli menee tien 545 silta. Nokisella ja sen läheisessä Vaajasalmessa (Tervoon menevän tien 5460 varressa) on talvisaikaan tavattu koskikarojen lisäksi vesilintuja, mm. kuikka ja merimetso. Keväällä etenkin Vaajasalmessa nähdään muuttomatkalla lepäileviä laulujoutsenia, kuikkia ja telkkiä.
Saman tien varrelta voi kevätsulia tarkastella myös Putaansalmen ja Säynätsalmen siltojen tuntumasta. Viime mainitussa paikassa on myös grillikatos.
Konnekoski
Konnekoski on Hankaveden ja Konneveden välissä. Se sijaitsee kirkonkylästä noin 10 km länteen ja on merkitty nimellään kartalle. Konnekoskella tavataan silloin tällöin talvehtivia vesilintuja, mutta parhaimmillaan se on keväällä kuikkineen ja härkälintuineen. Rannoilla on komeaa metsää, jossa voi tavata vaikkapa palokärjen.
Kalajanvuori, Enoniemi, Hanhitaipale
Konneveden Rautalammin puoleinen ranta on monin paikoin varsinainen kallioiden kerääntymä. Siellä on jyrkänteiden laella, Enonniemen - Kalajanvuoren alueella, säilynyt hienoa metsää, vaikka kallionlakien välit onkin puista putsattu.
Kalajanvuoren merkitty 3 km:n polku vie Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Kalajanlammen nuotiopaikalle. Sama reitti tuo patikoijan takaisin lähtöpisteeseen. Kalajanvuoren alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita kallioita ja vuorelta avautuu ehdottomasti kappale kauneinta Suomea.
Kallioinen seutu on Pohjois-Savon varminta kehrääjäaluetta. Muitakin vanhojen metsien lintulajeja tavataan runsaasti, huuhkaja on erityisen mieltynyt näihin vaikuttaviin louhikkoihin.
Konnevesi on itse komea selkävesi, osa kansallisvettä, Rautalammin reittiä. Siellä pesii kuikka, kalasääski, selkälokki ja kalatiira. Kallioisten saarien lisäksi järvellä löytyy myös reheviä saaria lehtoineen, mm. lehmuksia esiintyy upeina puina.
Myhinkoski
Myhinkoski laskee vettä Myhinjärvestä Hankaveteen. Koskessa talvehtii koskikaroja ja rantametsikössä on pesinyt mm. harmaapäätikka vuonna 2009. Myhinjärveä ympäröivillä saloilla voi kuulla pöllöjä, mm. varpuspöllö, huuhkaja ja viirupöllö kuuluvat alueen asukkaisiin. Myhinpään museotie kulkee Myhinjärven itäreunalla ja sen ajaminen on pimeällä pöllöretkellä on jo sinänsä elämys!
