Raasio ja Musti Vehkamäki Toivalanotko Jälän pellot Iso-Jälä Siltasalmi

Kevätön Apaja-Kumpunen Iso Monninjärvi Hökösenjärvi Jännevirta - Kotkatvirta Siilinjoki ja Pöljänjoki

 

Raasio ja Musti

Raasio ja Musti ovat Yara-konsernille kuuluvan apatiittikaivoksenylijäämähiekan läjitysalueita. Hiekkaa pumpataan nykyisin Mustin altaalle (n. 700 ha), jossa on laajoja paljaita tai lähes paljaita hiekkakenttiä ja pari kilometriä kahlaajille sopivaa lieterantaa.

Raasio (n, 150 ha) toimii pumppausvesien läpijuoksutusaltaana ja altaan lietteiset rannat ovat viime vuosina kasvittuneet monin paikoin. Raasiossa toimii yhdistyksen kahlaajarengastusasema. Vaikka altaat ovat teollisuusalueita, altaan valleilta on saanut havainnoida. Altailla riittää katseltavaa toukokuusta lokakuulle. Altaat ovat eräitä Sisä-Suomen parhaimpia paikkoja nähdä eri kahlaajalajien edustajia. Mm. muutolla levähtäviä sirrejä ei tavata missään muualla maakunnassamme sellaisia määriä kuin ko. altailla.

Parhainta kahlaaja-aikaa on heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välinen syysmuuttokausi. Parhaina, sadetihkuisina päivinä altailla – viime vuosina erityisesti Mustin altaalla – levähtää satoja kahlaajia. Myös altaille kerääntyvien vesilintujen kesäiset ja syksyiset määrät ovat maakunnallisesti poikkeuksellisen suuria. Lisäksi Mustissa pesii satamäärin lokkeja ja kalatiiroja.

Mustin hietikoilla on viime vuosina viihtynyt kesäisin satoja pesimättömiä luppokurkia. Altailla on tavattu paljon harvinaisuuksia, joista mainittakoon mm. ristisorsa, allihaahka, haarahaukka, siperian-/amerikankurmitsa, palsasirri, eskimosirri, rantakurvi, virtavästäräkki ja taigauunilintu.

Ajo-ohjeet: Raasioon tullaan kääntymällä Siilinjärvi-Varpaisjärvi-tieltä (mt 576) Kolmisopen kylällä kyltin ”Kuuslahti 5” kohdalla itään Raasiontielle, jota ajetaan 1,9 km, jolloin oikealla puolella tien välittömässä läheisyydessä näkyy puomi, jonka kohdalta pääsee tietä pitkin kävellen vallille ja altaan ns. koillislietteen viereen.

Toinen mahdollisuus on pysäköidä levikkeelle, joka löytyy Raasiontien poskesta kohdassa, jossa altaan lohkareinen valli putkahtaa näkyviin (vajaan kilometrin päästä em. Kolmisopen kylän risteyksestä). Kohdasta lähtee altaan kivikkovallin kuvetta etelään päin menevä, polku, jota pitkin kulkemalla noustaan lopulta kivikkovallin päälle ja rengastusaseman läheiselle ns. länsilietteelle.

Mustiin tullaan kääntymällä em. mt:ltä 576 Petäjämäen kylän kohdalla itään Syrjäntielle (risteys n. 4 km em. Kolmisopen kylän risteyksestä Varpaisjärvelle päin), ajetaan 2 km, jolloin tullaan T-risteyksessä Mustintielle, jota ajetaan pohjoiseen 150 m, jolloin tien oikealla puolella näkyy puomitettu tie, joka nousee Mustin altaan länsivallille, portti no 21.

Toinen paikka havainnoida on Mustin altaan pohjoispää, jonne päästään jatkamalla Mustintietä em. puomitienristeyksestä pohjoiseen vajaat 2 km, jolloin tullaan risteykseen, josta käännytään oikealle Alavantielle, jota ajetaan runsas 500 m, jolloin tien oikealla puolella näkyy puomilla varustettu pikkutie, portti no 22, jota pitkin kävellen noustaan altaan vallille.

HUOM: Pysäköinnissä on huomattava, että portti ja tie ovat esteettömästi käytettävissä!



Vehkamäki

Jännevirran kylän pohjoisreunassa sijaitseva ja läheistä Juurusvettä 55 m korkeammalla oleva mäen laki, jolta avautuvat esteettömät näkymät lähes kaikkiin suuntiin. Maakuntamme eturivin muutonseurantapaikka, jolta on havaittu erityisesti näyttäviä petomuuttoja. Parhaina kotkapäivinä toistakymmentä kotkaa – mäeltä havaittu yht. viisi kotkalajia (maa-, meri-, kilju-, keisari- ja pikkukotka) – ja vilkkaimpina Buteo-päivinä mm. toistasataa piekanaa. Myös hyvä vaelluslintu-, hanhi- ja kihumuuton sekä Juurusveden ohjaaman vesilintumuuton seurantapaikka.

HUOM: Mäen lakialue on Ilmailulaitoksen ja Puolustusvoimien hallinnoimaa aluetta, jolla oleskelu vaatii ehdottomasti kulkuluvan!

Toivalannotko

Toivalannotkoksi kutsuttu järvikuivio on Vuorelan taajaman pohjoispuolella sijaitseva peltonotkelma. Nykyisin peltoalueen halkaisee moottoritie ja lähitulevaisuudessa itäpää jää kauppakeskuksen alle. Keväisin notkoon syntyy sulamisvesistä tulvalamparealue, jolla viihtyy varhaiskeväästä alkaen runsaasti vesilintuja ja kahlaajia. Seudun kevään ensimmäiset pulmuset, kiurut ja töyhtöhyypät ovat usein löytyneet notkon varhaistulvalta. Kesällä ja syksyllä alue on heinä- ja viljapeltoa ja lintutarjonta on köyhempää. Keväisin paikalta voi nähdä myös kohtuullista petomuuttoa. Paikalla tavattuja lajeja ovat mm. harmaasorsa, ristisorsa, meriharakka, mustapyrstökuiri, lampiviklo ja rantakurvi.
Notkelman lintuja joutuu havainnoimaan yleensä varsin kaukaa notkon pohjoisrinteellä kulkevalta Kehvontieltä moottoritien ylittävän sillan itäpuolelta. Kaukoputki on melkein välttämätön ja keski- ja iltapäivällä linnut ovat paikalta havainnoitaessa vielä ikävässä vastavalossa. Muutonseurantaa ajatellen täältä avautuvat näkymät myös kaakkoon, etelään ja lounaaseen. Tulvaa on myös notkelman halki kulkevan Viitonen-tien molemmin puolin tien välittömässä läheisyydessä ja näiden kohteiden havainnointi sujuu parhaiten ko. tien varrelta.

Jälän pellot

Jälän kylän laaja peltoaukea levittäytyy Siltasalmentien pohjoispuolella välittömästi, kun lähdetään Viitonen-tieltä Siltasalmentietä lentoasemalle. Lintujen havainnointi tapahtuu peltoalueen halki kulkevalta Sammallahdentieltä, jolle pysäköitäessä pitää muistaa ettei estä peltotyökoneiden liikkumista. Peltoalue tarjoaa nähtävää ja kuultavaa keväästä syksyyn. Keväällä paikalla voi tavata mm. kapustarintojen, sepelkyyhkyjen, pulmusten ja lapinsirkkujen suurparvia. Kylminä toukokuun loppupuolen päivinä paikalla voi törmätä keräkurmitsoihin. Pesivä peltolinnusto on hyvin runsas koostuen peltojemme peruslajeista. Yölaulajista pääsee kuulemaan mm. satakieliä, viitakerttusia, pensassirkkalintuja ja ruisrääkkiä. Syksyisin alueen vakiovieraita ovat lapinkirviset ja heinäkurpat. Vaikka syksyisin pelloille ei keräänny suuria lintumääriä, alue tarjoaa kuitenkin lajistollisesti mielenkiintoista katseltavaa loppusyksyyn saakka. Peltoalueella tavatuista harvinaisuuksista mainittakoon mm. arosuohaukka, tunturipöllö, isokirvinen, sitruunavästäräkki, lyhytvarvaskiuru ja mustapäätasku.

Iso-Jälä

Iso-Jälän kirkasvetinen järvi sijaitsee Rissalan lentoaseman länsipuolella. Järven pohjois-, itä- ja etelärannoilla on paikoin laajoja järviruoikoita, joilla tavataan – myös pesivänä – vuosittain mm. ruskosuohaukka, kaulushaikara ja härkälintu. Ranta-alueilta löytyy säännöllisesti myös viitakerttusia ja satakieliä. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. leveäpyrstökihu, pikkukajava, rytikerttunen ja viiksitimali. Järven pohjoispään ruoikkoalueen liejukot ovat osoittautuneet erinomaiseksi syksyiseksi jänkäkurppahetteiköiksi. Syksyisin ulapalle kerääntyy joukoittain silkkiuikkuja ja loppusyksystä mm. koskeloita, mustalintuja ja pilkkasiipiä.
Järveä voi havainnoida itärantaa kiertäviltä Siltasalmen- ja Lentokentäntieltä, eteläosan Kalliolahtea Joensuuntieltä pohjoiseen lähtevältä Kalliolahdentieltä sekä lounaiskolkkia Toivalan taajaman uimarannalta (Pyöreälahti, jonne pääsee Kortepolkua pitkin) ja Pyöreälahdentieltä.

Siltasalmi

Iso-Jälän ja Juurusveden väliin jäävä kapea, luode-kaakko-suuntainen maakannas katkeaa Siltasalmessa, jonka ylittää silta. Paikka on hyvä syksyinen muutonseurantapaikka, jossa näkee sekä vesialueita seurailevia vesilintuja, hanhia ja kahlaajia että kannasta pitkin liikkuvia pikkulintuja. Parhaat näkymät avautuvat sillan tieltä, mutta havainnointi siltä on hankalaa tien kapeuden ja varsin vilkkaan liikenteen takia. Paras paikka havainnoida on sillan vierustan Juurusveden puoleiset matalat maapenkereet.
Paikalta on havaittu mm. hyviä hanhi-, koskelo-, kahlaaja- ja tiaismuuttoja. Harvinaisuuksia edustavat mm. jääkuikka, pikku-uikku, leveäpyrstökihu ja pähkinänakkeli.

Kevätön

Kevätön on Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi, jonka linnusto on lajistollisesti köyhtynyt vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan järvi on touko- ja kesäkuussa, jolloin järvellä tapaa seudun perusvesilintuja. Lajistoon kuuluvat myös ruskosuohaukka, kaulushaikara ja laulujoutsen. Linnustollisesti mielenkiintoisimpia osia ovat itärannan ruoikkovaltaiset lahdet (Taivallahti, Likolahti, Pikonlampi ja Juurikkalahti) ja itärannan Pirttilahtea ympäröivät peltoalue, jonka Aappolantien varrelle syntyy keväisin nopeasti kuivuva tulva-alue, jonne voi kerääntyä jonkin verran vesilintuja, hanhia ja kahlaajia. Järven itäosassa työntyvällä Panninniemellä on satakielelle ja viitakerttuselle sopivia pensaikkoalueita. Kullekin kohteelle pääsee vt:ltä 5 kääntyviä kyläteitä pitkin, joskin kohteiden läheisyyteen pääseminen on paikoin hankalaa peltojen ja asutuksen takia. Järvellä ja ranta-alueilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. harmaasorsa, mustapyrstökuiri, rytikerttunen, mustapäätasku ja kultasirkku.

Apaja-Kumpunen

Apaja-Kumpunen on Siilinjärven kirkonkylän lounaispuolella sijaitseva, peltoalueiden ympäröimä lampi, jonka rantoja verhoavat pääosin sara- ja pajupensaikkovyöhykkeet. Lammen kelluslehtikasvillisuuden valtaamalle avovesialueelle kerääntyy varsinkin syksyisin sorsalintuja, sotkia, uiveloita ja joutsenia. Lampi on rauhoitettu metsästykseltä. Keväisin lammella levähtää jonkin verran muuttavia vesilintuja ja ympäröivät peltoalueet houkuttelevat puoleensa mm. kapustarintaparvia. Pesimälajistoon kuuluvat tavallisimmat puolisukeltajasorsat, tukkasotka ja kahlaajat. Alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. pikku-uikku ja keräkurmitsa.
Lammen lintuja voi havainnoida etelärannan koivikkoniemekkeeltä (Viitonen-tieltä käännytään Kasurilassa Räimäntielle ja edelleen 1,5 km:n päästä käännytään länteen Hussolantielle, jolta lampi näkyy moottoritien alituksen jälkeen oikealla; niemekkeelle pääsee peltojen ylitse ojanpientareita pitkin). Lampi näkyy myös itäpuolen kumpareelta (moottoritien Kasurilan rampin länsipäästä käännytään etelään Ramppitielle, jonka päästä kävellen moottoritien kuvetta ja pellon/metsän reunaa pitkin moottoritien ali tulevalle peltotielle, jota pitkin pääsee kumpareelle). Pelloilla liikutaan vain pientareilla tai peltoteillä.

Iso Monninjärvi

Järvi sijaitsee Monnin kylän peltoaukeiden keskellä. Rehevöityneen järven rantoja reunustavat saraikot ja pajupensaikot sekä kapeassa itäpäässä järviruokokasvustot. Järvi on metsästyskieltoaluetta ja syksyisin järvelle kerääntyy vesilintuja. Alueella pesii nauru- ja kalalokkeja sekä perusvesilintuja. Rannoilta voi kuulla luhtahuitteja ja ruisrääkkiä.
Järvelle näkee parhaiten länsipäästä, Väänälänrannantieltä kääntyvältä Monninrannantieltä, jota pitkin ajamalla pääsee lopulta aivan järven rantaan. Pelto- ja pusikkoalueiden laulajia kannattaa kuunnella myös kylän läpi kulkevan Väänälänrannantien varrelta.

Hökösenjärvi

Rehevä, pääosin saraikkorantainen lintujärvi kunnan luoteisosassa Hökösen kylän itäosassa. Alueella pesii seudun perusvesilintuja sekä vähäisiä määriä nauru- ja pikkulokkeja. Järvellä tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. jalohaikara (talvella!) ja rastaskerttunen. Lähipelloilta on kuultu sarvipöllöjä, ruisrääkkiä ja pensassirkkalintuja. Järvellä on retkeilty muuttoaikoina toistaiseksi vähän. Järven vesialueet näkee lähes kokonaisuudessaan eteläpään uimarannalta (käännytään vt:ltä 5 Pöljän kyläkaupan kohdalla länteen Luvelahdentielle ja vajaan 1,5 km:n jälkeen oikealle Hökösentielle, jota ajetaan 2,2 km, jolloin pellonreunassa oikealle rantaan kääntyy kapea pikkutie; paikalle pääsee myös Maaningan suunnasta Keskimmäisentietä ja Hökösentietä pitkin).

Jännevirta - Kotkatvirta

Puoliksi Kuopion puolella sijaitseva Jännevirran-Kotkatvirran vesikapeikko on varsin hyvä paikka varhaiskeväisten vesiympäristön lajien havainnointiin huhtikuussa. Alue on Siilinjärven ainut laajempi aikaisin sulava ja myöhään jäätyvä virtavesialue. Huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa laajalla sula-alueella voi tavata runsaasti puoli- ja kokosukeltajasorsia, koskeloita, uikkuja, kuikkia ja lokkilintuja. Myöhemmin keväällä ja alkukesästä alueella voi nähdä ja kuulla myös ympäröivien ruoikkolahtien ruskosuohaukkoja, kaulushaikaroita, härkälintuja ja luhtahuitteja. Sula-alueella viivyttelee eräinä syksyinä runsaasti laulujoutsenia ja vihoviimeisiä vesilintuja sinnittelee jopa joulukuulle saakka.
Suurimman osan sula-alueesta näkee Jännevirran sillalta (vt 17). Keväisin sula-alueen laajennuttua suuri osa vesilinnuista oleskelee sula-alueen pohjoisreunalla, joka on parhaiten nähtävissä Jännevirran uimarannalta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kyläkaupan kohdalla pohjoiseen kaupan ohi kulkevalle Rantatielle, jolta kohta käännytään hevostallin kohdalla oikealle Uimarannantielle, jota ajetaan perille saakka). Kotkatvirta on parhaiten tarkistettavissa Karjalanharjunniemen kylärannan laiturilta (käännytään vt:ltä 17 Jännevirran kaupan kohdalta etelään Uuhilahdentielle ja vajaan 1,5 km:n päästä käännytään vasemmalle Karjalanharjunniementielle sekä parin sadan m:n jälkeen oikealle Lapinluhdantielle, jota ajetaan perille kylärannan laavukatokselle).

Siilinjoki ja Pöljänjoki

Kunnassa on niukasti pakkastalvina sulana pysyviä koskialueita ja nekin ovat kapeita, enemmän purotyyppisiä virtavesipaikkoja.
Siilinjoki virtaa 1,5 km pitkänä kapeana norona Siilinjärven kirkonkylän läpi Pieni-Sulkavasta Siilinlahteen. Uoma pysyy avoimena alkutalven, mutta jäätyy yleensä umpeen keskitalven pakkasissa. Jokiuoman näkee useista paikoista uoman varren pikkuteiltä ja jalkautumalla jokipätkän voi kompata läpikotaisin. Joen suistoa voi tarkkailla Joentauksessa.

Pöljänjoki, joka alkaa Pöljänjärven kaakkoisnurkasta ja laskee pari kilometriä kaakompana Sulkavanjärveen, pysyy sulana vähintään alkutalven, lauhempina talvina lähes koko pituudeltaan läpi talven. Joen niskasulan näkee Pöljän koulun kohdalta länteen lähtevän Ollikkalantien sillalta. Joen parhaat kohdat ovat Saitalammen ja Pöljänmyllyn välillä, joiden sulat voi tarkistaa kätevimmin paikoista, joissa vt 5 ylittää joen ja Varpaisjärventie ylittää joen. Saitalampi pysyy osittain sulana varsin pitkään ja lammen voi nähdä parhaiten kävelemällä vt:n 5 sillan kohdalta 100 m länteen ja nousemalla lampeen rajautuvalle junaradan penkalle.
Em. kohteiden talvisia vakiovieraita ovat koskikarat. Silloin tällöin puroilla yrittävät talvehtimista yksittäiset sinisorsat. Siilinjoessa talvikautena tavattuja harvinaisuuksia ovat olleet pikku-uikku, tavi, telkkä, nokikana ja liejukana. Keväällä joella on tavattu mm. kuningaskalastaja. Pöljänjoen talvista rariantia ovat mm. harmaahaikara ja jalohaikara.