Menu

Suojelu ja seurannat

Havaintoja ja muistiinpanoja keräämällä ja niitä tallentamalla (esim. lintutietopalvelu Tiiraan www.tiira.fi) jokainen lintuharrastaja voi osallistua lintutilanteen seurantaan. Harrastajien retkillä keräämät havainnot ovatkin tärkeä pohja monille alueellisille yhteenvedoille ja katsauksille.

Lintuharrastaja voi oman havainnointinsa lisäksi olla mukana yhteisissä tutkimushankkeissa. Tällaisia tutkimuksia ovat mm. arvokkaiden lintualueiden ja tiettyjen elinympäristöjen linnustoselvitykset (esim. lintukosteikot, peltolinnusto, kaupunkilinnusto), jonkin lajin tai eri lajien maakunnallisen esiintymisen kartoitukset (esim. lintuatlas) sekä lintukantojen pitkäaikaiset seurannat (esim. talvilintulaskennat). Tutkimusten tavoitteena on tuottaa perustietoa suojelutyön pohjaksi.

Haluatko kokeilla pistelaskentaa, perustaa vaikka oman talvilintureitin tai olisiko sinulla aikaa ottaa haltuusi joku Pohjois-Savon lukuisista vakiolinjoista? Lintulaskijoita tarvitaan aina lisää! Ota yhteys Kuikan seurantayhteyshenkilöön Markku Ukkoseen, markku.ukkonen(at)elisanet.fi

Lintulaskentoja koordinoi valtakunnallisesti Luonnontieteellinen keskusmuseo ja lisätietoa saat museon sivuilta http://luomus.fi/fi/linnustonseuranta

Suomen lintuatlas

Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Atlaksen päämääränä oli selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998).

Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta.

Lisätietoja Suomen lintuatlaksesta tästä linkistä.

Lintujen rengastaminen

Rengastuksen avulla jokainen rengastettu lintu voidaan tunnistaa yksilöllisesti. Rengastus on tärkeä apuväline mm. muutontutkimuksessa, koska sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista. Lue lisää lintujen rengastamisesta täältä.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen Rengastustoimisto koordinoi Suomessa tapahtuvaa rengastustoimintaa. Luomuksen sivuilta www.luomus.fi löytyy kattava tietopaketti lintujen rengastamisesta ja myös rengaslöydön ilmoituslomake.

 

Lintulaskennat

 

Linja-ja pistelaskennat

Linjalaskennoilla voidaan nopeasti saada edustava kuva seudun pesimälinnustosta. Arviointi tapahtuu lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Laskenta tehdään noin kuusi kilometriä pitkällä linjalla ja vastaa pistereittilaskentaa, jossa lintuja havainnoidaan myös laskentapisteiden välisillä taipaleilla. Vakiolinjojen laskenta käynnistyi osana Suomen kolmatta lintuatlasta 2006–2010. Linjojen verkosto kattaa 25 kilometrin välein koko Suomen. Laskennassa tarvitaan hyvä lintujen lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänet. Havainnot erotellaan pää- ja apusaralle sen mukaan, onko lintu alle vai yli 25 metrin etäisyydellä kulkulinjasta. Linjalaskennan perusmalli ei muutoin juuri ole talvilintulaskentaa vaativampi. Toisessa versiossa laskija lisäksi kirjaa linjan 50 m leveän pääsaran biotoopit ja lintujen sijainnin niissä, jolloin kertyy tärkeää tietoa lajien runsaudesta eri elinympäristöissä.

Linjalaskennoilla on tutkittu lintulajien tiheyksiä, parimääriä sekä pitkäaikaisia ja vuosittaisia kannanmuutoksia koko Suomessa sekä eri ympäristöissä eri puolilla maata. 

Pistelaskenta on tavalliseen linturetkeilyyn helposti yhdistettävä lintukantojen seurantamenetelmä. Se tuottaa laskijalle mieleen jääviä elämyksiä lintujen parhaaseen lauluaikaan. Samalla hän voi tehokkaasti edistää lintujen ja luonnon suojelua keräämällä järjestelmällisesti tietoa linnustomme ja elinympäristöjemme muutoksista. Maalintujen pistelaskennan avulla tutkitaan lintukantojen vuosittaisia muutoksia vakiopisteissä ja eri elinympäristötyypeissä. Lajien erilaisen havaittavuuden vuoksi pistelaskenta ei kuvaa lajien keskinäisiä runsaussuhteita niin hyvin kuin vaihtoehtoinen menetelmä linjalaskenta. Pistelaskenta on kuitenkin huomattavasti helpompi tehdä.

Laskentoja koodinoi Luonnontieteellinen keskusmueo. Linkki laskentaohjeisiin.

 

Postia linja- ja pistelaskennoista 5/2015

Pohjois-Savon osalta valtakunnallisten vakiolinjojen varaustilanne näyttää jo tällä hetkellä ihan hyvältä. Maakuntaamme osuu yhteensä 31 vakiolinjaa, joista tällä hetkellä on laskentavaraus 22 linjalle. Varaustilanteen osalta ollaan edellä muiden alueiden keskiarvoprosenttia. Silti halukaille on tarjolla vielä muutama alueemme linja ja eri puolilta valtakuntaa niitä löytyy lisää. Olisipa fiiniä rikkoa maakunnassamme neljännessadan lasketun linjareitin raja tänä kesänä.

Linjalaskenta on menetelmänä hieman haastava, millä en tarkoita etteikö sen toteuttamiseen pysty kuka tahansa lintuja pitempään harrastanut orni. Ensinnäkin laskennassa tarvitaan hyvä lintujen lajintuntemus, mukaan lukien laulu- ja varoitusäänet. Lisäksi pitää pystyä etenemään kartalle merkittyä linjareittiä pitkin kompassia tai gps-paikanninta käyttäen. Näistä jälkimmäinen on erinomaisen näppärä etenemisen apu. Aamuvirkkukin pitäisi olla, kun laskenta on syytä aloittaa meillä päin noin klo 3.30 huitteilla. Vielä kiikarit ja laskentalomakkeet kynineen ynnä perusretkeilytamineet ja orni on valmis linjalle. Yhden linjan (pituus 6 km) laskenta vie aikaa 5-6 tuntia reitin kulkuhelppoudesta riippuen. Lisää ohjeistusta.

Pistelaskenta on menetelmänä linjalaskentaa helpompi ja tavalliseen linturetkeilyyn helposti yhdistettävä lintukantojen seurantamenetelmä. Menetelmä tuottaa laadukasta aineistoa lintukantojen seurantaa varten ja suosittelen sitä kaikille harrastajille. Lajituntemus äänet mukaan lukien pitää tässäkin hanskata, samoin aamuvirkkuisuutta tässäkin vaaditaan. Pistelaskentareitin pisteet voi sijoittaa maastoon itse yleisiä ohjeistusta noudattaen. Laskentaan menee 3-4 aamutuntia.

Tarvittavat seikkaperäiset laskentaohjeet löytyvät siis yllä mainitusta nettiosoitteesta. Samoin maastolomakkeita voi kopioida sieltä tai sähköpostata/soittaa niitä Luonnontieteellisen Keskusmuseon Juha Honkalalta (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., gsm 050-3182334). Ilmoita linjalaskentojen reittivarauksesi myös Juhalle.

Vielä listaus vapaista, varaamattomista vakiolinjareiteistä P-Savossa (katso valtakunnan varaustilannetta, jos aikomuksesi suunnistaa maakuntamme ulkopuolella oleville reiteille):

- n:o 197 Varkaus, Koukomäki; reittikartta 
- n:o 214 Rautalampi, Särkivuori; reittikartta 
- n:o 257 Kuopio, Vorloksonlaakso; reittikartta 
- n:o 280 Kuopio, Ahkiolahti; reittikartta 
- n:o 303 lapinlahti, Keskimmäinen; reittikartta 
- n:o 319 Kiuruvesi, Teeriperä; reittikartta 
- n:o 321 Sonkajärvi, Luppamäki; reittikartta
- n:o 334 Vieremä, Pitkälehto; reittikartta 
- n:o 335 Vieremä, Kurvilanmäki; reittikartta 

Ja vielä laskentamuistutuksena, että vesilintulaskentojen toinen kierros olisi syytä tehdä viimeistään lähipäivien aikana.

terv. Markku Ukkonen

050-3037673

 

Kuikan talvilintulaskentareitit

(uuteen ikkunaan tästä)

 

(uuteen ikkunaan tästä)

 

Syyslaskentojen vertailut

Vuodenvaihteen laskentojen vertailut

Kevätlaskentojen vertailut

 

Projektit

Maali-hanke 

MAALI on BirdLife Suomen ja sen alueyhdistysten yhteisvoimin toteuttama hanke, jossa kartoitetaan ja nimetään Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet eli MAALI-alueet. 

MAALI-hanke on maakuntatason laajennus kansainvälisesti (IBA) ja kansallisesti (FINIBA) tärkeiden alueiden kartoitushankkeille. Tällä kertaa tavoitteena on löytää lintuharrastajille ja linnuille tärkeät alueet maakuntatasolla. Tämän lisäksi tavoitteena on ohjata maankäyttöä siten, että kohteilla on perustellut ja realistiset mahdollisuudet tulla merkityiksi esimerkiksi maakuntakaavaan.

Kun tärkeimmät alueet ovat viranomaisten ja muiden toimijoiden tiedossa, ne osataan ottaa paremmin huomioon erilaisia aluevarauksia muodostettaessa jo etukäteen. Lintujen indikaattoriluonteen ansiosta tämä tukee myös laajemmin luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

MAALI-hanke on saatu Lintuyhdistys Kuikan osalta päätökseen huhtikuussa 2017. Yhdistyksen toimialueelta valittiin 28 maakunnallisesti arvokasta lintualuetta.

Työryhmään kuuluivat Eelis Rissanen, Jyrki Uotila, Jussi Koponen ja Jarmo Yliuoma.

Loppuraportin löydät täältä!

 

Tilaa tämä RSS-syöte