Pohjois-Savossa havaittiin v. 2022 aikana kaikkiaan 32 kahlaajalajin edustajia. Tähän katsaukseen on koottu tiivistelmä kaikkien näiden lajien esiintymisestä ja määristä v. 2022 ajalta. Katsausaineistona ovat lintutietopalvelu Tiiran kahlaajahavainnot ja Suomen Lajitietokeskukseen (Luomus) tallennetut havainnot kahlaajista. Vuoden 2022 aikana ei havaittu maakunnalle uusia kahlaajalajeja.
Katsauksessa käytetyt lyhenteet ovat vakiintuneita lyhenteitä, joita käytetään mm. Tiira-lintutietopalvelussa havaintoja ilmoitettaessa. Kunnat on ilmoitettu seuraavin lyhentein: Iis = Iisalmi, Kaa = Kaavi, Kei = Keitele, Kiu = Kiuruvesi, Kuo = Kuopio, Lap = Lapinlahti, Lep = Leppävirta, Pie = Pielavesi, Rau = Rautalampi, Rva = Rautavaara, Sii = Siilinjärvi, Son = Sonkajärvi, Suo = Suonenjoki, Ter = Tervo, Tuu = Tuusniemi, Vrk = Varkaus, Ves = Vesanto ja Vie = Vieremä. Kahlaajahavaintoja ilmoitettiin kaikkien maakuntamme kuntien alueilta.
Havaintojen yhteydessä mainitulla havaintosummalla tarkoitetaan lajin havaittujen yksilöiden yhteismäärää, joka on saatu siten, että kunkin paikan ja kunkin päivän suurimmat ilmoitetut yksilömäärät lajista on laskettu yhteen. Havaintosumman suuruuteen vaikuttavat lintujen määrän lisäksi myös retkeilyaktiivisuus ja havaintojen ilmoitusaktiivisuus. Alueellinen harvinaisuuskomitea (AHK) on tarkistanut havaintojen julkaisukelpoisuuden AHK-lajilistan lajeista, joita katsausvuotena havaituista kahlaajista olivat lampiviklo ja rantakurvi. AHK on tarkistanut myös katsauksessa esitetyt vuodenajallisesti poikkeuksellisen aikaiset ja myöhäiset havainnot muistakin kuin AHK-lajilistan havainnoista. Valtakunnallisen rariteettikomitean (RK) tarkistusta vaativia kahlaajahavaintoja ei ollut tai niistä ei ollut RK-hyväksyntää.
Katsaus lajeittain
Meriharakka Haematopus ostralegus
Vuoden avaus perinteisellä sapluunalla; ekat tulijat nähtiin 9.4. ja huhtikuun puoliväliin mennessä havaintoja saatiin vain Varkauden ja Kuopion tutuilta meriharakkapaikoilta. Kaksiviikkoiseen aloitusjaksoon mahtuivat myös isoimmat paikkakohtaiset kerääntymät: 15.4. Vrk Huruslahti 12 p, 17.—18.4. Lap Puustelli 5 p, 18.4. Kuo Kallansillat 7 p ja 23.4. Iis Ahmonsaari 6 p. Kaikkiaan ilmoitettuja kevätmuuttokauden havaintoja kertyi enemmän kuin koskaan aiemmin, mikä yhdessä lukuisten pesimäaikaisten havaintojen kanssa vihjaa lajin vankistuneeseen jalansijaan alueemme pesimälinnustossa. Varkauden ja Kuopion ulkopuolisiakin huhtikuun havaintoja saatiin 63 yksilöstä (eniten Iis ja Lap). Arktisesta kevätmuutosta ei saatu nytkään selkeitä viitteitä.
Pesä- ja maastopoikashavaintoja ilmoitettiin 11 paikalta: Kuo Likolahti, Itkonniemi, Kelloniemi, Airaksela, Maaninka Hussolansaari, Maaninka Tuovilanlahti ja Nilsiä Tahko, Sii Rissala ja Kehvo, Iis Luuniemi sekä Son Sukeva. Lisäksi paikallisia oleskelijoita tavattiin ajalla 15.5.—18.7. noin 25 paikalla (eniten Kuo ja Lap). Erikoista oli, että Varkaudesta ilmoitettiin em. kahden kuukauden kesäjaksolta havaintoja vain 10 yksilöstä ilman selkeitä merkkejä pesinnöistä, kun huhtikuisia keväthavaintoja sieltä kertyi runsaasti, mikä antoi selkeitä viitteitä potentiaalisista pesinnöistä. Atlashavaintoja ilmoitettiin kaikkiaan 17 kymppiruudusta (10 km x 10 km). Vuoden viimeisetkin linnut olivat kadonneet maisemistamme elokuun loppuun mennessä, ja ainoaksi syysmuuttajiksi tulkittavaksi kirjaukseksi jäi 24.7. Kuo Väinölänniemi 8(2a) m S.
Kapustarinta Pluvialis apricaria
Kevään introna 11.4. Vrk Huruslahti 1 p, jonka jälkeen seuraavat yksilöt osuivat optiikkaan vasta 17.4. ja 20.4. Siilinjärvellä. Kapulat yleistyivät huhtikuun viimeisen viikon aikana, mutta huhtikuun aikana edes nipinnapin kahdenkymmenen linnun porukoita löydettiin vain kahdesti. Lepäilijäparvet alkoivat suurentua heti vapun jälkeen ja määrät kruunautuivat 10.5. tienoilla, mistä ilmentyminä 8.—10.5. Sii Jälä 230 p, 10.5. Kiu Hautakylä vähintään 250 p ja 12.5. Kuo Maaninka Käärmelahti 364 p. Yli 150 linnun laumoja laskettiin samoihin aikoihin lisäksi viidellä muulla paikalla. Peltolepäilijät katosivat nopeasti toukokuun puolivälissä ja viimeisiä kevätmuuttajiksi otaksuttuja nähtiin touko-kesäkuun vaihteessa, ja kevätkauden jumboksi merkkautui 10.6. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p.
Kesä-heinäkuisia reviireiksi tulkittuja havaintoja tehtiin perinteiseen tapaan maakuntamme pohjoisosista yhteensä 22 paikalta (Rva 13, Son 7, Kei 1, Kiu 1). Pesimäreviireiden löytyminen on tyystin kytköksissä kesäiseen suoretkeilyaktiivisuuteen erityisesti Ylä-Savossa.
Syysmuuton starttina 9.7. Rau Kerkonkoski 1 m SW. Kelpoja syysmuuttajamääriä todettiin jo heinäkuussa ainakin viidellä paikalla: 16.—31.7. Kuo Maaninka Lapinranta useina päivinä 16—50 p, 16.7. Kuo Maaninka Pappilansuo 14 p, 26.7. Sii Musti 54(3a) m, 27.7. Lap Nerkoonniemi 18 p ja 28.7. Sii Jälä 13 p. Maaningan Lapinranta pysäytti lintuja myös elokuussa, jolloin 1.—21.8. paikalla enimmillään 40 p. Elokuun toisena massiivisempana läjänä 21.8. Lap Alapitkä 38 p. Hyvä kapustarintasyksy jatkui syys- ja lokakuulle, jolta ajalta merkittävimpinä poimintoina 23.—26.9. Sii Jälä 34 p, 28.9. Kuo Maaninka Lapinranta 25 p, 5.10. Kuo Maaninka Noro 36 p ja 9.10. Kuo Maaninka Myllymäki 28 p. Muuttoporukoiden eka 1kv-lintu hoksattiin 28.7. ja viimeinen ad-lintu määritettiin 26.9. Lajivuoden viimeinen viivyttelijä ennätysmyöhäinen: 28.10. Sii Raasio 1 1kv p nousten muutolle.
Tundrakurmitsa P. squatarola
Hyvänpuoleinen tundrakurmitsavuosi; kevätmuutolta havaintoja vähintään 30 yksilöstä ja syksyltä havaintosummana 103 p+m. Kevätmuuttajia kiikaroitiin ajalla 11.—28.5., jolloin kookkaimpina kasautumina 12.5. Son Sukeva Saukkosuo 12 p ja 22.—25.5. Kuo Maaninka Lapinranta enimmillään 9 p. Syksyn menijät poimittiin 23.7.—23.10., jolloin parhaimpina nokituksina 17.8. Rau Rastunsuo a20 m SW ja samana päivänä Lep Timola Timonselkä a60 m S. Vuoden viimeinen huomionarvoisen myöhäinen: 19.—23.10. Iis Leipämäki Itikan pellot 1 p.
Töyhtöhyyppä Vanellus vanellus
Hoppuisimmat kevättunnustelijat löytyivät 16.3. Varkaudesta ja Kuopiosta. Ensimmäinen selkeä lämpöpiikki lämpimine öineen 20.—23.3. sinkautti hyvän erän ensitulokkaita eri puolille aluettamme. Muuton eteneminen kuitenkin hyytyi kahden viikon lumisateiseen kylmäjaksoon huhtikuun vaihteessa ja muutto virkistyi uudestaan vasta 10.4. alkaen. Parhaimmat muutot ja kerääntymät tähystettiinkin vasta huhtikuun puolivälin molemmin puolin, jolta ajalta kehuttavimpina listauksina 12.4. Sii Hamula Parkkilanharju 116 m, 15.4. Lap Linnansalmi 121 p, 18.4. Kuo Maaninka Patalahti 150 p ja 19.—21.4. Kuo Maaninka Lapinjärvet 150 p. Huhtikuun lopulla hyyppäjengit olivat jo pääosin hajaantuneina reviireilleen ja ensimmäiset pesijät aloittelivat haudontojaan alueemme etelä- ja keskiosissa.
Ensimmäisiä poikasia nähtiin piipertävän maastossa 26.—28.5. Kokoontumista kesäparviin alkoi näkyä touko-kesäkuun vaihteesta alkaen, mutta kookkaimpia köörejä ynnäiltiin vasta reilusti heinäkuun puolella, jolloin muhkeimpina potteina 8.—9.7. Lap Linnansalmi enimmillään 140 p, 15.7. Kuo Maaninka Lapinranta 320 p ja 17.7. Tuu Koivulahti 110 p. Juhlava hyyppäkesä ja -syksy huipentui elokuun aikana, jolloin muutamilla paikoilla laskettiin pohjoissavolaisittain poikkeuksellisen tymäköitä syyskerääntymiä, joista ylitse muiden oli Kuo Maaningan Lapinrannan hyyppähärdelli, josta summailtiin 28.7.—23.8. toistuvasti 300—500 p ja enimmillään 31.7. 690 p+m, 1.8. 800 p ja 7.8. 600 p. Muualta yli 200 linnun elokuisina rykelminä Lap Nerkoonniemi 2.8. 400 p ja 5.8. 210 p sekä 17.—25.8. Sii Jälä 200—250 p ja 24.8. Lap Juurikka 210 p. Arvatenkin alueemme hyypillä oli takanaan onnistunut pesimäkesä.
Poikkeuksellinen syysesiintyminen jatkui syyskuussa, jonka havaintosumma oli ennätyksellinen 2693 p+m! Viiden edellisvuoden syyskuun vastaavat summat ovat olleet aikajärjestyksessä 6, 492, 99, 39, 200 p+m. Yli sadan linnun porukoita löytyi nyt viidelta paikalta, joilta suurimpina ryhminä 9.9. Sii Jälä 125 p, 11.9. Iis Leipämäki 120 p ja 16.9. Kuo Maa Lapinranta 130 p. Liekö syyskuun kymmenpäiset hyyppäparvet tulevien vuosien uusi syysnormaali lämpenevien syksyjen seurauksena? Lokakuulla tavoitettiin vielä vähintään 35 hyyppää, joista viimeisenä 23.10. Iis Leipämäki 1 p.
Pikkutylli Charadrius dubius
Kevään korkkauksena jo 21.4. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p ja ennen vappua saapujia kirjattiin vielä kuudelta muulta paikalta. Toukokuun tulijat saapuivat kutakuinkin suoraan reviireilleen ja kummempia kerääntymiä ei tavattu missään. Soidintavia yksilöitä ja ajanjakson 20.5.—25.7. muita havaintoja kertyi 18 paikalta, joista vain kolmelta paikalta (Lep Vokkola, Sii Raasio, Son Rapalahdensuo) varmistuivat pesinnät (maastopoikueet).
Syysmuutto lienee käynnistynyt heinäkuun aikana. Suurin osa 25.7. jälkeisistä syyspuolen havainnoista tehtiin monien edellisvuosien tavoin Sii Raasiossa, jossa syyskauden parhaina kuittauksina 26.7. 3 ad + 10 1kv p ja 27.—28.7. 3 ad + 12 1kv p. Ajalla 25.7.—8.9. havaintosummaksi karttui 139 p (Sii 122, Kuo 7, Son 7, Vrk 2, Lep 1). Viimeinen ad-lintu kirjattiin nähdyksi 3.8. Syyskuussa pikkutylli havaittiin enää kahtena päivänä, ja lajivuoden päättäjinä 8.9. Sii Raasio 2 p.
Tylli C. hiaticula
Varhaisin saapuja löytyi 9.4. Sii Raasion talvisista maisemista. Lajikaverin se sai kumppanikseen 19.4. ja seuraava maakuntamme tylli löytyi vasta 3.5. Edelliskevään tavoin hyvä tyllikevät; ajanjakson 9.4.—15.6. havaintosummaksi saatiin 335 p (Sii 153, Kuo 121, Lap 29, Vie 22, Rva 4, Iis 2, Kaa 1, Kei 1, Son 1, Suo 1). Parhaimpina tapaamiskertamäärinä Sii Raasio 19.5. 26 p ja 21.5. 17 p sekä Kuo Maaninka Lapinranta 24.5. 14 p ja 26.5. 15 p.
Sii Raasiossa nähtiin kesä- ja heinäkuussa toistuvasti 1—3 tylliä (myös soidinlentoa ja muiden kahlaajien hätistelyä), mikä seikka yhdessä varhaisten huhtikuuhavaintojen kanssa vihjasi pesintöihin paikalla. Ensimmäisenä ja aikaisena syysmuuttohavaintona 4.7. Sii Raasio a8 p nousten muutolle liroparven mukana. Paikalliset linnut hankaloittivat syysliikehdinnän käynnistymisen toteamista, mutta selkeämmin syysmuuttajia alkoi majailla Raasion lietteillä edellisvuosien malliin vasta heinä-elokuun vaihteesta alkaen. Syyskauden 1.8.—3.10. havaintosummaksi muotoutui 551 p+m (Sii 436, Son 85, Kuo 27, Vrk 3), joka oli pitkästä aikaa kelpo syyslukema. Vanhojen lintujen syysmuutto oli kiihkeimmillään elokuun puolivälissä, jolloin Raasion parhaana summauksena 18.8. 35 p. Nuorison meno kulminoitui syyskuun puolella, jolloin Raasion huippuna 12.9. 27 p. Muualta syyskauden parhaina kerääntyminä Son Kalliomäki Soidinsuo 4.8. 10 ad + 1 1kv p, 18.8. 8 ad + 6 1kv p ja 28.8. 2 ad + 10 1kv p sekä 1.9. Sii Jälä 16 1kv p. Syksyn hännänhuippuna 8.10. Sii Raasio 1 p. Ensimmäinen nuori lintu tavoitettiin 24.7. ja viimeinen vanha lintu noukittiin 31.8.
Pikkukuovi Numenius phaeopus
Ensisaapujana saapumisennätystä sivuten 17.4. Kuo Maaninka Kinnulanlahti 1 Ä ja ennen huhtikuun päättymistä löydettiin vielä kolme muuta kevätlintua. Kevätkauden 17.4.—19.5. havaintosummaksi kertyi niukka 95 p+m ja enimmilläänkin nähtiin vain 4—6 linnun jengejä. Reviirihavaintoja ja ajanjakson 20.5.—20.7. muita pesimäpaikkaan haiskahtavia havaintoja ilmoitettiin yhteensä 42 reviiriksi (Rva 19, Son 9, Kiu 6, Kuo 3, Kei 1, Lap 1, Lep 1, Pie 1, Vie 1) tulkittuna 37 suolta ja peltoalueelta. Ensimmäiset ilmoitetut vastakuoriutuneet poikaset nähtiin 8.6., joten paikoin munintoja käynnisteltiin jo toukokuun alkuviikon lopulla, siis varsin pian ensihavaintojen jälkeen.
Tavanomaista parempi syysesiintyminen, sillä syysmuuttajia nähtiin ajalla 22.6.—21.8. kaikkiaan 128 p+m, joista parhaina paloina 18.7. Sii Siltasalmi a8 m SW, 25.7. Sii Musti 17 p, 26.7. Sii Musti 25(2a) m ja 30.7. Son Sukeva 15 p.
Kuovi N. arquata
Kevätmuuton aloitus tavanomaisella ajoituksella; ekat tulijat nähtiin kolmella taholla 12.4. Ja yleistyminen seurasi 4—5 päivän aikana tästä aloituksesta. Massiivisin kevätkokoontuminen todettiin Kuo Maaningan Lapinjärven alueella, jossa oleili 18.—30.4. päivittäin ainakin 120—180 käyränokkaa, ja enimmillään 18.4. 260 p ja 25.4. 206 p. Muualta suurimpina kevätryhmäytymisinä 17.4. Iis Nerohvirta 110 p, 18.4. Kuo Maaninka Patalahti 130 p ja 19.4. Kiu Koskenjoki 130 p. Heti vapulta kuovit olivat kaikonneet pesimäsijoilleen joitakin pohjoisemmaksi pyrkiviä pikkuporukoita lukuunottamatta. Viimeisenä selkeänä kevätmuuttajana 13.5. Kuo Puutossalmi 1 m NE.
Pesintöjä käynnistyi jo huhtikuun puolella ja ensimmäinen ilmoitettu poikanen tavattiin 31.5. Kuovien pesintöjä seurattiin tarkemmin Kuo Nilsiän alueella, jossa maastopoikueita löydettiin runsaasti, mikä kertonee lajille suotuisasta pesimäkesästä. Ylä-Savossa todettiin myös suoreviirejä muutamilla avosoilla. Syysmuutolle valmistautuvia ja eteläisiin suuntiin sujuttelevia porukoita nähtiin kesäkuun puolivälistä alkaen. Kookkaimpina lösseinä 18.6. Suo Jauholahti a45 p ja 6.8. Kuo Puutossalmi a43 m S. Elokuun puolivälin jälkeen ilmoitettiin enää 69 yksilöä, joista ainoana syyskuisena ja poikkeuksellisen myöhäisenä yksilönä 28.9. Rva Kangaslahti 1 p.
Mustapyrstökuiri Limosa limosa
Tyypilliseen tapaan havaintojen painotus keväthavainnoissa, joita kertyi kaikkiaan 18 yksilöstä: 23.—24.4. Kuo Maaninka Patajärvi-Patalahti 2 p nousten N, 26.4. Kuo Maaninka Lapinjärvi Merilahti 3 p, 5.—7.5. Kuo Maaninka Patajärvi 1 p, 5.5. Sii Toivalannotko 1 p, 6.5. Kuo Riistavesi Keskimmäinen 2 p, 7.5. Kuo Nilsiä Syvärilä 1 p, 8.5. Rva Pirttipuro 1 p, 14.—19.5. Kei Hetejärvi 1 k Än p, 14.5. Kuo Maaninka Lapinranta 2 p, 15.5. Kuo Nilsiä Siikajärvi 1 p, 16.5. Sii Aappola 1 p, 21.—22.5. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p ja 26.5. Sii Raasio 1 p nousi W.
Syyspuolen havaintoja heinä-elokuulta ilmoitettiin kuudesta linnusta: Sii Raasio 12.—16.7. enimmillään 2 1kv p ja 26.—30.7. 2 1kv p sekä 17.7. Tuu Koivulahti 1 1kv laskeutuen p ja 17.8. Rau Rastunsuo 1 1kv SW.
Havainnot lajista ovat lisääntyneet selvästi viimeisen kymmenen vuoden sisällä. Kun vuosina 2000—2010 toimialueellamme havaittiin vuosittain keskimäärin vain 4,8 yksilöä, nähtiin v. 2011—2021 vastaavasti 14,5 yksilöä. Joten myös katsausvuoden havaintosaldo 24 yksilöstä sopii runsastuvaan kehityskulkuun. Vielä 1990-luvulla laji oli todellinen rari, kun koko vuosikymmenen aikana havaintoja kirjattiin vain viitenä vuotena yhteensä 15 linnusta. Heinä- ja elokuun havainnot ovat alkaneet vakiintua vasta aivan lähivuosina, sillä syyspuolen havaintoja on ilmoitettu kautta aikain vain kahdeksana vuotena (1983, 2006, 2010, 2014, 2017, 2020, 2021 ja 2022). Havaintomäärän kasvua selittänee osittain havainnointiaktiivisuuden lisääntyminen, mutta taustalla on myös oikeaa runsastumista, sillä havainnot ovat kertyneet viime vuosinakin niiltä samoilta retkeilymestoilta, joilla on havainnoitu ”iät ja ajat”.
Punakuiri L. lapponica
Tyly punakuirivuosi, jonka kaikki ilmoitetut linnut tässä: 5.5. Sii Aappola 1 n p, 10.5. Kuo Kelloniemi 1 k + 2 n laskeutuen p ja 12.8. Sii Raasio 2 p nousten muutolle. Toisin kuin sisarlajilla, havaintomäärät ovat vuotuisista vaihteluista huolimatta junnanneet samalla tasolla lähimmät vuosikymmenet, mikä myös osaltaan vihjaa sisarlaji mustapyrstökuirin todelliseen runsastumiseen maakuntamme läpimuuttajana.
Karikukko Arenaria interpres
Lajin edustajia on havaittu maakunnassamme 2000-luvun aikana keskimäärin 4 yksilöä per vuosi. Nyt varsin keskiverto vuosi kuudella yksilöllä, joista kaksi keväältä ja loput syysmuuttokaudelta: 12.5. Vie Rikuli Rikulinjoki 1 p, 20.5. Kuo Etelä-Kallavesi Ritoniemi 1 p, 16.8. Sii Raasio 1 1kv p, 18.—22.8. Sii Raasio 1 1kv p, 26.8. Kuo Etelä-Kallavesi Ollinselkä 1 1kv p ja 29.8. Kuo Etelä-Kallavesi Hietasalon luoto 1 1kv p
Isosirri Calidris canutus
Kaikkiaan havaintoja neljästä kevät- ja 21 syysmuuttajasta: 11.—12.5. Rva Kangaslahti 4 p, 12.8. Sii Raasio 19 ad p nousten SW, 18.—23.8. Sii Raasio 1 1kv p ja 28.8. Son Kalliomäki Soidinsuo 1 1kv p.
Suokukko C. pugnax
Laji oli kahlaajavuoden valopilkkuja keväästä alkaen ja esiintyminen kulminoitui syyskuussa nuorten lintujen massiivisiin lepäilyparviin eri puolilla maakuntaa. Näyttävät muuttajamäärät saattoivat kieliä lajin vuosia jatkuneen negatiivisen kannankehityksen ainakin tilapäisestä hellittämisestä. Kevään ekana ja huhtikuun ainokaisena 27.—30.4. Sii Toivalannotko 1 k p. Yleistyminen tapahtui 5.5. tienoilla ja heti tämän jälkeen monin paikoin alettiin kirjata kymmenien yksilöiden porukoita, joista mainittavimpina 7.5. Kuo Riistavesi Keskimmäinen 62 p, Kuo Maaninka Lapinjärvet 7.5. 120 p ja 8.5. 210 p sekä 8.5. Lap Varpaisjärvi Syvärinpää 70 p, Sii Aappola 70 p ja Kiu Hautakylä Kilpijoen pellot 74 p. Kevään huippumäärät laskettiin 10.—17.5., jolloin vähintään 100 linnun joukkioita tavattiin 14 paikalla, joista ruuhkaisimpina 10.—15.5. Kuo Maaninka Lapinranta 300—305 p, 11.5. Kuo Maaninka Tavinsalmi 500 p, 12.5. Kuo Maaninka Hussolansaari 250 p ja Lap Lahdenperä 250 p sekä 13.5. Lap Luhi 384 p. Vaikka parhaat määrät olivat ihan kelpoja, 2000-luvun muutamien keväiden 900—1400 yksilön kerääntymistä jäätiin kuitenkin kauaksi. Kevätmuutto hiipui toukokuun loppuun mennessä ja muuttokausien raja jäi tulkinnanvaraiseksi. Syysmuuton airueiksi on laskettavissa ainakin 5.6. Son Sukeva Saukkosuo 1 p, 6.6. Kei Vuonamo Sammakkolampi 1 k p ja 11.6. Kuo Maaninka Lapinranta 4 p. Pesintöihin vinkkaavia havaintoja ei ilmoitettu.
Vanhojen lintujen syysmuuton alku oli huomaamaton; kesäkuisia havaintoja saatiin vain kuudelta päivältä ja 1—4 yksilön tapaamisista. Heinäkuun havainnoista valtaosa oli Sii Raasiosta, jossa vanhojen lintujen parhaimmat päivät osuivat kuukauden jälkimmäiselle puoliskolle: 15.7. 30 ad p, 17.7. 34 ad + 1 1kv p ja 23.7. 30 p. Kauden ensimmäinen nuori lintu oli tuo 17.7. havaittu lepäilijä ja nuoriso astui päärooliin heinäkuun loppupäiviin mennessä. Vuoden viimeisenä vanhana lintuna rekisteröitiin 11.8. Sii Raasio 1 ad n p.
Elokuun ensimmäisen puoliskon parhaimpina kerääntyminä Kuo Maaninka Lapinranta 1.8. 25 p ja 7.8. 25 p sekä 5.8. Lap Nerkoonniemi 30 p. Elokuun jälkipuoliskolla nuorisoporukoita alkoi ilmaantua eri tahoille, joista huomattavimpina 18.8. Sii Raasio 51 p, 24.8. Lap Juurikka 85 p, Kuo Maaninka Käärmelahti 25.8. 90 p ja 27.8. 130 p sekä 29.8. Sii Aappola 90 p ja 30.8. Kuo Maaninka Pieni-Lapinjärvi 80 p. Syyskuulle ehdittäessä monien paikkojen lepäilijämäärät pompsahtivat kolminumeroisiksi ja katsaussyksyn kaltaista hulppeaa nuorten suokukkojen esiintymistä ei ole päästy todistamaan koskaan aiemmin. Vähintään 200 linnun kasoja porkkasi ainakin 11 paikalla, joista huikeimpina määrinä 7.—16.9. Kuo Maaninka Kinnulanlahti Saunaniemi 400—500 p (eniten 11.9.), 9.—13.9. Sii Raasio 650—800 p (11.9.), 10.—13.9. Lap Nerkoo 260—300 p (13.9.), 13.—14.9. Vie Rikuli Vuorisjärvi 300 p, 14.9. Kuo Maaninka Keskimmäinen 550 p, 16.9. Kuo Maaninka Lapinranta 450 p, 17.9. Kuo Maaninka Tavinsalmi 650 p ja 18.9. Sii Jälä 300 p. Myös syyskuun viimeisen viikon parhaimmat kuittaukset ansaitsevat julkistamisen: Kuo Maaninka Mustavirta 25.9. 100 p ja 26.9. 120 p sekä 26.9. Sii Toivalannotko 80 p. Lokakuulta ilmoitettiin havainnot enää 8 yksilöstä, joista vuoden peränpitäjänä 13.10. Kuo Maaninka Tavinsalmi 1 p. Ajan 6.6.—13.10. syyshavaintosummaksi saatiin rökälemäinen 17589 p+m (Sii 7483, Kuo 6857, Lap 1624, Vie 870, Iis 534, Son 105, Kiu 88, Rva 15, Pie 8, Suo 4, Kei 1; kesä 18, heinä 531, elo 1315, syys 15716, loka 9). Historiallista lajin syysesiintymistämme alleviivaa vielä se, että yli 500 linnun syysparvista ei ole tiedossa aiempia havaintoja ja 300—400 yksilönkin kasoja on nähty alueellamme viimeksi vain vuosina 1981 ja 2007.
Jänkäsirriäinen C. falcinellus
Kevään kärkietenijöinä 23.5. Kuo Maaninka Lapinranta 4 p ja kevään viimeisenä 31.5. Sii Raasio 1 p. Kaikki kevätmuuttajat tiirailtiin kolmelta havaintopaikalta, joiden kunkin maksimit seuraavasti: 26.5. Kuo Maaninka Lapinranta 5 p, 28.5. Kuo Nilsiä Palonurmi 9 p ja 30.5. Sii Raasio 6 p. Kevään havaintosummaksi kehkeytyi 45 p. Syysmuutolla havaittiin vain kaksi yksilöä, molemmat Sii Raasiossa: 10.7. 1 p ja 27.7. 1 ad p.
Kuovisirri C. ferruginea
Edellisten kolmen nollakevään vastineeksi nyt onnistuttiin näkemään kaksi kevätmuuttajaa: 23.—26.5. Vie Rikuli 1p ja 26.5. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p nousten muutolle N. Kahta yksilö lukuunottamatta kaikki syysmuuttajat putkeiltiin Sii Raasiossa, jossa syksyn avauksena 4.7. 2 ad p nousten muutolle. Syksyn päätöksenä 17.9. 1 1kv p. Raasion parhaatkin noteeraukset vaatimattomia: 18.8. 3 ad p + 3 1kv p, 19.8. 2 ad p + 4 1kv p, 23.8. 3 ad p + 3 1kv p ja 10.9. 6 1kv p. Ensimmäiset nuoret linnut löytyivät paikalta 18.8. ja viimeiset vanhat linnut kahlailivat lietteellä 23.8. Raasion ulkopuolisina havaintoina 2.9. Iis Holopanlahti 1 p ja 14.9. Son Kalliomäki Soidinsuo 1 p. Syksyn havaintosummaksi jäi jälleen köykäiset 79 p (heinä 10, elo 38, syys 31).
Lapinsirri C. temminckii
Pirteänoloinen lapinsirrivuosi ja varsinkin syysmuuttokauden osalta. Kevään aloitus selvästi keskimääräistä varhaisemmilla yksilöillä: 6.5. Sii Aappola 1 p ja 7.5. Kuo Maaninka Patalahti 2 p nousten N. Sitten havainnoissa seurasikin melkein viikon tauko. Muuton hektisimmät hetket toteutuivat — tosin ilman isompaa ilakointia — toukokuun lopulla, jolloin parhaimpina lohkaisuina 25.5. Sii Raasio 14 p, 26.5. Kuo Maaninka Lapinranta 12 p ja 28.5. Sii Raasio 16 p. Ajalla 6.—31.5. kaikkien yhdeksän havaintopaikan kirjaukset listaamalla havaintosummaksi saatiin 126 p (Sii 88, Kuo 30, Vie 4, Lap 2, Rau 2).
Syysmuuton käynnistäjänä normaalilla aikataulutuksella 4.7. Sii Raasio 1 p. Muutkin syyskauden lappalaiset olivat pääosin Raasiossa tavattuja muuttajia. Heinäkuun parhaana määränä 29.7. Sii Raasio 11 p ja vastaavasti elokuussa Sii Raasio 6.8. 13 p, 8.8. 7 ad p + 5 1kv p ja 22.8. 12 p. Ensimmäinen nuori lintu keksittiin 4.8. ja viimeinen ad-lintu kirjattiin 12.8. Muutto stoppasi elo-syyskuun vaihteessa ja ainokaisiksi syyskuun linnuiksi jäivät 2.9. Sii Raasio 2 1kv p. Syyskauden 4.7.—2.9. havaintosummaksi karttui 270 p (Sii 243, Kuo 18, Son 9), joka oli paras syyssumma sitten vuoden 2011.
Pulmussirri C. alba
Vuoden saldona neljä muuttajaa, jotka kaikki huilailivat Sii Raasion lietteillä: 3.6. 1 p, 11.8. 1 ad p, 28.8. 1 1kv p ja 17.9. 1 1kv p. Viimeisen kymmenen vuoden (v. 2012—21) aikana vuosihavaintosumma on ollut keskimäärin 10,5 yksilöä.
Suosirri C. alpina
Tavanomaista terhakamman suosirrikevään käynnistäjinä 12.5. Kuo Maaninka Lapinranta 3 p, Son Sukeva Saukkosuo 3 p ja Vie Rikuli 5 p. Suurin osa kevään mustamahoista kiikaroitiin Kuo Maaningan Lapinrannassa ja Sii Raasiossa, ja kevätjakson 12.—29.5. havaintosummaksi taputeltiin varsin mainio 490 p (Sii 209, Kuo 184, Lap 60, Vie 33, Son 3, Iis 1). Suurimpina määrinä 19.5. Kuo Maaninka Lapinranta 62 p ja 22.—23.5. Sii Raasio 56 p. Muualta parhaana tilastointina 15.5. Lap Luhi Veneheitto 28 p.
Kiireisimmät syysmuuttajat löytyivät Sii Raasiosta, jossa 5.7. 3 ad p. Ylivoimainen valtaosa muistakin syyspuolen havainnoista dokumentoitiin Raasiossa. Heinäkuun loppupuoliskolle ei osunut rankempia pudotuskelejä, joten vanhat linnut olivat vähissä Raasiossakin, jossa kuukauden parhaimmiksi päiviksi jäivät 22.—23.7. 12 ad p. Perinteinen elokuun ad-huippukin oli altaalla samaa vaatimatonta tasoa: 18.8. 12 ad p + 23 1kv p. Nuortenkin lintujen muutto sujui pääosin mollivireisesti; elokuun huipennuksena vain 18.8. 23 1kv (+ 12 ad) p ja 20.8. 23 1kv (+ 2 ad) p. Syyskuulla onnistuttiin näkemään sentään yksi nohevampi rutistus: 24.9. Kuo Puutossalmi 75(2a) 1kv m S. Lokakuun puolella ei havaittu enää ensimmäistäkään lajin edustajaa, mutta marraskuun puolella löytyi vielä uuden myöhäisyysennätyksen kuittaaja: 5.11. Sii Raasio 1 1kv p. Syksyn ensimmäinen 1kv-lintu kirjattiin 9.8. ja viimeinen ad-lintu nokitettiin niinkin myöhään kuin 29.9. Nelikuukautisen syysmuuttojakson 5.7.—5.11. havaintosummaksi tulostui keskinkertaiset 450 p+m (Sii 343, Kuo 92, Son 8, Iis 5, Lep 2; heinä 94, elo 229, syys 126, loka 0, marras 1).
Pikkusirri C. minuta
Keväältä ilmoituksia kuudesta muuttolepäilijästä: 23.—24.5. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p ja Sii Raasio 24.5. 2 p, 30.5. 1 p, 3.6. 1 p sekä 30.5. Sii Kehvo Kehvonlahti 1 p. Syysmuutolla pikkusirrejä nähtiin enemmän kuin lähimpien edellisvuosien syksyinä; silti ajalla 12.7.—29.9. havaintosumma hinautui vain lukuun 166 p (Sii 156, Son 4, Kuo 3, Iis 2, Vrk 1; heinä 30, elo 33, syys 103). Vanhoja lintuja nähtiin enimmillään vain 1—3 lintua kerrallaan ja viimeinen ad-määritetty nähtiin 31.7. Varhaisin nuori lintu napattiin 29.7. ja ikäryhmän matala muuttopiikki osui syyskuun alkupuoliskolle, kun vielä pitkin elokuuta tapaamiskerroilla kiikaroitiin vain 1—5 nuorukaisen askellusta. Parhaina summauksina Sii Raasio 8.—9.9. 10 p, 10.9. 12 p, 11.9. 14 p ja 12.9. 15 p. Syyskuun puolivälin jälkeen nähtiin enää kuusi yksilöä, joista vihoviimeisinä vetkuttelijoina 26.—29.9. Sii Raasio 3 1kv p.
Vesipääsky Phalaropus lobatus
Kevätmuuttajiksi luettavia lepäilijöitä löydettiin ajalla 26.5.—14.6. vain neljältä paikalta: Kuo Maaninka Lapinranta 26.—27.5. 1 p ja 29.5. 1 p, Sii Raasio 27.5. 4 p, 29.5. 1 n p ja 14.6. 1 p sekä 28.5. Kuo Nilsiä Palonurmi 2 p ja 28.—29.5. Kuo Maaninka Patalahti 1 p. Syysmuuton ainokaisena 17.—19.7. Sii Raasio 1 ad p. Kaiken kaikkiaan katsausvuosi oli tavanomaista köyhempi vesipääskyrupeama.
Rantakurvi Xenus cinereus
Havainnot kahdesta kesäkuisesta linnusta: 3.6. Sii Raasio 1 p nous ja 29.6. Kuo Maaninka Lapinranta 1 p. Kurvi on tavattu maakunnassamme viimeisen kymmenen vuoden aikana aiemmin vain viitenä vuotena ja silloinkin vain yksi lintu vuodessaan. Viimeksi kahta lintua parempaan vuosisaldoon on päästy v. 2002 (3 yks.).
Rantasipi Actitis hypoleucos
Hyvin tavanomainen sipivuosi, jonka aloittaja totutussa aikataulussa: 27.4. Kei Talaslahti 2 p. Ensitulijoita alkoi löytyä eri puolilta aluettamme heti vapun jälkeisellä viikolla. Maakuntamme maisemissa muutonaikaiset parveilut eivät ole kuuluneet erakkomaisen sipin tapoihin ja niinpä nytkin havaittiin vain kaksi yli viiden yksilön kevätkimppaa: 7.5. Kuo Nilsiä Palonurmi 11 p ja 8.5. Kuo Nilsiä Lastukoski 7 p. Pesimäaikaisia havaintoja kertyi pitkin maakuntaamme, joten laji jatkaa Savossamme yleisenä pesimälajina.
Keskikesällä suurjärvillämme tapahtunee ainakin ajoittain jonkinlaista parveutumista ilmeisesti syysmuuttoon liittyen. Nytkin nähtiin kaksi kookasta kesäparvea: 4.7. Ter Talluskylä Liesjärvi 20 p ja 6.7. Ter Hautolahti Kopola 19 p. Muutoin syysmuutto vilahti huomaamattomasti, mistä muina erottuvimpina merkkeinä Sii Raasio 27.7. 3 ad reng + 6 1kv reng ja 10.8. 1 ad reng + 8 1kv reng. Vaatimaton syysesiintyminen nyykähti lähes olemattomaksi jo 15.8. mennessä ja syyskuun puolella yhytettiin enää vain yksi jaloittelija: 3.—7.9. Kuo Maaninka Viannankoski 1p.
Metsäviklo Tringa ochropus
Yllätyksetön, joskin tavallista pitkäkestoisempi kevätmuuttojakso; aloituksena 13.4. Vrk Ruokojärvi 1 p, vähittäinen runsastuminen 20.4. alkaen ja sesonkivaihe vapun kieppeillä. Parhaimpina kerääntyminä ja muuttoina Sii Toivalannotko 23.4. 26 p ja 6.5. 20 p sekä 1.5. Sii Keskimmäinen 10 p + 17 m. Pieniä lepäilijäporukoita nähtiin vielä toukokuun puolivälissä, mutta pääosin tulijat olivat hajaantuneet tuolloin jo metsäisille reviireilleen. Ensimmäiset maastopoikaset tavattiin 6.6. (Iis) ja 9.6. (Suo), ja näiden muninnat ovat käynnistyneet toukokuun puolivälissä. Maastopoikasiaan varoittelevia lintuja tavattiin heinäkuulle saakka.
Syysmuutto sujui hyvin huomaamattomissa merkeissä; heinäkuussa ei nähty kertaakaan yli kolmen linnun muuttoporukoita ja ko. kuukauden havaintosumma reviirilinnut mukaan laskien oli vain 54 p. Elokuussa nähtiin vain 16 yksilöä, ja näistä koko syyskauden suurimpana poppoona ja samalla myös lajivuoden päätöshavaintona 14.8. Kuo Maaninka Tuovilanlahti 7 p.
Mustaviklo T. erythropus
Pitkästä aikaa hyvä mustaviklokevät. Lajikevään käynnistäjinä 2.5. Kuo Maaninka Lapinranta 2 p ja lajin yleistyminen heti aloituspäivän jälkeen. Yli 10 linnun jengejä laskettiin 13 paikalla, suurimpina kokoontumisina 10.5. Kiu Heinäkylä Ukonharju 40 p, 11.5. Kuo Maaninka Lapinjärvien alue 42 p ja 13.5. Lap Luhi Veneheitto 26 p. Kevätmuutto tyrehtyi napakasti 17.5. Kevätmuuttokauden havaintosummaksi saatiin lokoisa 618 p+m (Kuo 259, Lap 145, Sii 56, Son 43, Kei 42, Kiu 41, Iis 9, Rau 9, Rva 8, Vie 5, Vrk 1). Pesinnöistä ei saatu edelleenkään pienintäkään vihiä.
Syysmuutto oli kevättä vaisumpi näytös. Kauden avajaisena Sii Raasio 8.6. 1 p, 9.6. 1 m ja 14.6. 2 p. Seuraavat lähtijät havaittiin vasta heinäkuun puolella. Ponnetonta syyskautta korosti jakson nolo maksimikerääntymä: 26.—27.7. Sii Raasio 4 ad p + 1 1kv p. Kauden päätös jo ennen syyskuuta: 28.8. Sii Raasio 1 1kv p. Ensimmäinen nuori lintu nähtiin 26.7. ja viimeinen vanha lintu 31.7. Syysmuuton havaintosummaksi tilastoitui vaatimaton 77 p+m (Sii 68, Kuo 6, Son 1, Tuu 1, Vrk 1; kesä 4, heinä 25, elo 48).
Valkoviklo T. nebularia
Aikataulullisesti hyvin normaali kevään avaus: 19.4. Rau Rastunsuo 1 p. Muutto reipastui vasta toukokuun puolella ja keväthuippu ajoittui 10.5. tienoille, jolloin isoimpina joukkoina Sii Aappola 6.5. 50 p ja 8.5. 42 p sekä Son Sukeva Saukkosuo 46 p. Käytännössä kevätmuutto hiipui päätökseensä toukokuun puoliväliin mennessä ja viimeisenä selkeämpänä reissaajana 21.5. 1 m Kuo Puutossalmi. Ajan 19.4.—15.5. havaintosummaksi kertyi sievoiset 1055 p+m.
Reviireihin liittyvät havaintopaikat painottuivat odotetusti Ylä-Savon alueelle ja alueemme neljästä eteläisimmästä kunnasta (Lep, Rau, Suo, Vrk) ilmoitettiin havaintoja yhteensä vain kuudesta reviiristä. Syysmuutto käynnistyi viimeistään heinäkuun alussa, jolloin mm. Sii Raasiossa 5.7. 10 p + 8 m ja 6.7. 6 m SW. Syysmuuttajia ja muutolla lepäileviä lintuja ilmoitettiin lukuisilta paikoilta, mikä saattoi vinkata tavallista parempaan esiintymiseen ja siten lajin tavanomaista parempaan pesimätulokseen. Syysmuuttokauden 1.7.—10.9. havaintosummakin (mukana ei reviirilintuja) oli kohtuullisen hyvä 528 p+m (heinä 293, elo 230, syys 5), joskaan mitään yltiöpäisiä kerääntymiä tai muuttoja ei todettu; parhaimpina kasaantumina Sii Raasio 5.7. 10 p + 8 m, 5.8. 24 p ja 12.8. 15 p sekä 16.7. Kuo Maaninka Lapinranta 3 p + 19 m S. Vuoden päätöshavaintona 10.9. Sii Raasio 2 ä.
Lampiviklo T. stagnatlis
2000-luvulla näitä koipeliinivikloja on nähty alueellamme vuosittain 0—8, keskimäärin kolme yksilöä. Nyt löydettiin neljä yksilöä ja tavanomaista oli myös havaintojen kevätajoittuminen: 7.5. Vrk Ruokojärvi 1 m, 22.—23.5. Kuo Nilsiä Palonurmi 1 p ja 4.6. Sii Raasio 2 p.
Liro T. glareola
Huhtikuun puolella liroja onnistuttiin näkemään vain kahdella paikalla: 25.4. Suo Pohjoismäki 2 m ja 30.4. Kuo Maaninka Tavinsalmi 40 p, joista jälkimmäinen noteeraus kuin enteenä toukokuun rymyesiintymiselle. Enemmälti liroja alkoi ropista maakuntaan toukokuun ekan viikon lopulla, jolloin myös ensimmäisenä sadan linnun merkkauksena 6.5. Sii Aappola 120 p. Muutto äityi huipennukseensa äitienpäivän tienoilla, jolloin useilla paremmilla tulvalampareikoilla päädyttiin kolminumeroisiin lepäilijäsummiin. Tuhdimpia lukemia edustivat aikajärjestyksessä 11.5. Kuo Nilsiä Palonurmi 150 p, Kuo Maaninka Lapinjärvien alue 150 p, Sii Aappola 600 p ja Sii Pyöreinen 300 p, 12.5. Lap Varpaisjärvi Niemenjoki 150 p, Sii Aappola 220 p ja Son Sukeva Saukkosuo 150 p sekä 13.5. Lap Luhi Veneheitto 161 p. Muuttajat olivat painelleet pesimämailleen pääosin 20.5. mennessä. Muuton pienenä jälkipiikkinä mm. vielä 23.5. Kuo Maaninka Lapinranta 36 p + 54(2a) m N. Kevätmuuton viimeisenä 27.5. Kuo Maaninka Kurolanlahti 1 m N. Kuukauden kestäneen kevätmuuttojakson 25.4.—27.5. havaintosumma oli komeat 5096 p+m.
Reviireihin liittyviä ilmoituksia saatiin 31 kosteikolta, joilla havaitut linnut on tulkittu 39 pariksi (Rva 16, Son 9, Kiu 7, Lap 2, Vie 2, Kaa 1, Kei 1, Lep 1). Varhaisin maastountuvikko löytyi 13.6. ja syysmuuton ensimmäinen nuori muuttaja havaittiin jo 6.7. (reng, siipi täysimittainen), joten näiden syntymäpesissä muninnan on täytynyt alkaa viimeistään toukokuun puolivälissä. Ainakin osa muuttajista ei siis aikaile pesinnän käynnistämisessä muutolta palattuaan.
Syysmuutto oli käynnissä viimeistään kesäkuun viimeisellä viikolla, mistä osoituksena mm. 28.6. Sii Raasio 18 p. Meno vetristyi heti heinäkuun alussa, jolloin todistettiin jo aikuisten lintujen huippuvaihetta: Sii Raasio 4.7. 300 p muutolle nousten, 5.7. 105 p+m, 7.7. 100 p ja 9.7. 70 p. Seuraava parempi vaihe muutossa oli vasta heinäkuun loppupuolella, jolloin pääosassa olivat jo nuoret linnut: Sii Raasio 22.7. 82 p, 23.7. 107 p+m, 25.7. 70 p, 27.7. 70 p ja 28.7. 70 p sekä 23.7. Sii Musti 15 p + 89(10a) m S. Elokuun parhaina anteina 3.8. Sii Raasio 42 p ja 5.8. Kuo Nilsiä Palonurmi 40 p muutolle nousten. Muuttajia näkyi yhä vähemmän ja vähemmän elokuun puoliväliin tultaessa ja kuukauden loppupuolella tavattiin enää kaksi ajankohtaan nähden mainittavampaa rykelmää: 21.8. Sii Toivalannotko 16 p ja 22.8. Sii Raasio 23 p. Lirovuotemme päättäjinä 29.8. Son Kalliomäki Soidinsuo 2 p ja Sii Toivalannotko 1 p. Vuoden viimeinen ad-lintu (reng) kirjattiin 5.8. Syysmuuton (15.6.—29.8.) havaintosummaksi (tässä eivät mukana reviirilinnut) kumuloitui 2978 p+m (kesä 31, heinä 2269, elo 678).
Punajalkaviklo T. totanus
Muuton ajoittumisen, tapaamispaikkojen ja yksilömäärien osalta viime vuosien perinteitä noudatellut punajalkakevät. Kevään kiireisimpänä 19.4. Sii Raasio 1 p. Tämän jälkeen toistuvasti havaintoja pääosin Kuo Maaningan lintuvesikosteikoiden liepeiltä sekä Lapinlahden ja Siilinjärven alueilta, ja kaikkiaan keväthavaintoja ilmoitettiin yhdeksästä kunnasta. Missään ei tavattu isompia kerääntymiä; parhaimpina määrinä 27.4.—1.5. Kuo Maaninka Lapinjärvet enimmillään 4 p sekä 21.5. Kei Hannula 4 p ja Lap Linnansalmi 5 p.
Reviirihavaintoja (pysyvää oleskelua, pesälöytö, soidintava tai varoitteleva lintu) saatiin yhdeksältä paikalta (Kuo Maaninka Lapinranta, Hussolansaari, Patalahti ja Maaninkajärvi; Sii Kolmisoppi Tuli-Koivunen ja Raasio; Iis Parkatti; Lap Linnansalmi; Rva Autiokoski), nekin pääosin aiempien vuosien perinteisiä pesimämestoja. Heinä- ja elokuisia syyspuolen lintuja tavoitettiin vain kuudelta paikalta ja havaintosummaksi kertyi vaatimaton 30 p (Sii 20, Kuo 7, Iis 2, Rva 1; heinä 20, elo 10). Punajalkavuoden finaalina 23.8. Sii Raasio 1 p.
Jänkäkurppa Lymnocryptes minimus
Kelpo jänkäkurppavuosi, joskaan mitään kummoisempia joukkokokoontumisia ei tavoitettu, ehkäpä niitä ei enemmälti etsittykään. Kevään ensiesiintyjänä 21.4. Kuo Nilsiä Keskinen 1 p. Ajalla 21.4.—23.5. löydettiin yhteensä 15 piilottelijakurppaa (Kuo 10, Vie 3, Kiu 1, Sii 1). Ainoaksi kevään kerääntymisyritelmäksi jäi 13.5. Vie Rikuli 3 p. Ylä-Savosta löydettiin mahdolliselle pesimäreviirille asettunut lintu: 13.5. Kiu Lapinsalo Saarisuo 1 Ä yöllisellä soidinlennolla. Vaikka jänkäkurpat soidintavat myös muuton aikana sopivilla kosteikoilla, Kiuruveden kurppa kopsutteli pesimämaastoksi soveliaan syrjäseutusuon yllä. Lajista ei ole saatu alueeltamme pesintään vihjaavia havaintoja vuosikausiin.
Syyslintuja saatiin näytille 5.9. alkaen. Syksyn havaintosummaksi ynnäytyi 35 p (Sii 22, Kuo 12, Kei 1). Parhaana kasaantumana 3.10. Sii Toivalannotko 5 p. Syksyisiä muuttajia pysähtelee todennäköisesti runsaastikin alueellamme, mutta niiden löytäminen vaatisi viitseliästä komppaamista märillä pelto- ja rantaluhta-alueilla syyskuun loppupuolella ja lokakuun alussa. Yksi syyslintu uskaltautui yrittämään talvehtimista siilinjärveläisellä sulapurolla, jolta on aikaisempiakin talvehtimishavaintoja. Lintu nähtiin paikalla 19.11. alkaen ainakin vuoden 2023 tammikuun loppupuolelle saakka.
Lehtokurppa Scolopax rusticola
Kevään ensimmäisenä 9.4. Vrk Päiviönsaari 1 p. Heti tämän jälkeen metsäkurppia nähtiin jo soidinlennossa reviirimetsiensä yllä ja kaikki huhti- ja toukokuun kirjaukset koskivat 1—2 linnun havaintoja. Joten muutolta saapuvat linnut näyttäisivät katoavat reviireilleen oitis saavuttuaan hengailematta joukkokokoontumisissa. Tosin eipä lajin perässä juurikaan komppailla kevätmetsissä. Myös esimerkiksi yölaulajareissujen yhteydessä harva tallentaa lehtokurppahavaintojaan, vaikka karkeita vertailuja mahdollistavaa yksilömäärädataa per reissukilometri saisi kerrytettyä helposti. Pesimäkauden hajahavaintoja ilmoitettiin runsaasti eri puolilta, joten lajin elo jatkunee yleisenoloisena peruskahlaajanamme.
Lajin pesimäkausi on tunnetusti pitkä. Varhaisin maastopoikashavainto tehtiin 13.6. Soidinkierroksiaan lentäviä lintuja nähtiin useilla tahoilla vielä heinäkuun puolivälissä. Myöhäisimpänä pesähavaintona 23.7. Sii Pataharju hautova lintu 3-munaisessa pesässä. Syyskauden parhaana lukumääräpoimintana 23.9. Kaa Niinivaara—Kortteinen 8 p noin 20 km:n matkalla. Lokakuun havaintosumma oli 32 p. Marraskuulle viivytteli ainakin kolme kurppaa, joista scolo-vuoden peränpitäjänä 25.11. Vrk Kopolanniemi 1 p harhaillen hevostallissa ja joutuen hoitoon.
Taivaanvuohi Gallinago gallinago
Ekana kevätlöytönä tavanomaisella saapumisajoituksella 12.4. Vrk Ruokojärvi 3 p. Tämän jälkeen muutto eteni viikon ajan maltilliseen tahtiin kunnes 20.4. kieppeillä siirryttiin kevään vilkkaimpaan vaiheeseen, jota kesti toukokuun alkupäiviin saakka. Parhaat summaukset kohtalaista kokoluokkaa: 20.4. Kuo Maaninka Kinnulanlahti 22 p + 18 m, 23.4. Kuo Nilsiä Pirttipuro 30 p ja 6.5. Rau Saareke Kökkökallio 40 p. Tulvalampareet tyhjenivät muuttajista toukokuun puoliväliin mennessä. Pesimäajalta ei kertynyt erityisempää informoitavaa.
Vähäisiä kesäisiä kerääntymiä alkoi näkyä heinäkuun puolivälistä alkaen. Syyskauden suurimmat kasat laskettiin jo elokuun alussa: 1.8. Kuo Maaninka Lapinranta 32 p ja 4.8. Kuo Maaninka Pappilansuo 32 p. Muualla tavattiin maksimissaan vain 12 yksilön elokuisia porukoita. Kitsas esiintyminen jatkui syyskuussa, jonka parhaimmaksi kuittaukseksi jäi 2.9. Sii Aappola 14 p. Lokakuussa löytyi enää 36 pukkia, joista viimeisenä 25.10. Sii Raasio 1 p
Heinäkurppa G. media
Kuluvan vuosituhannen aikana heinäkurppia on nähty vuosittain keskimäärin kolme yksilöä (vaihtelu 0-10 yks.) ja havainnot ovat paria poikkeusta lukuunottamatta syyshavaintoja elo-lokakuulta. Katsausvuodelta havaintoja kuudesta syyslinnusta: 27.—31.8. Sii Jälä 1 p, 28.—30.8 Kuo Maaninka Pappilansuo 1 p, 31.8. Iis Ylemmäinen 1 p, 1.9. Sii Aappola 1 p, 9.—10.9. Sii Toivalannotko 1 p ja 11.9. Sii Koivusaari 1 p. Ainakin syksyisin heinäkurppa lienee alueellamme selvästi todettua lukuisampi oleskelija, kun itänaapurimaakunnassammekin nykyisin lajin edustajia löydetään vuosittain kolminumeroinen määrä. Jänkäkurpan tavoin kähmyilevän heinäkurpan tavoittaminen vaatisi vain (kosteapohjaisten) peltoalueiden komppaamista erityisesti elokuun loppupuolella ja syyskuussa.
Teksti: Markku Ukkonen
Kuvat: Markku Ukkonen ja Kuikan kuvagalleria
