Tehometsätalous on aiheuttanut kiinteistöpulan kolopesijöillemme. Luonnonkolojen puutteessa on hyvä tarjota monipuolisesti pönttöjä, jotta pesijät löytäisivät edelleen paikan uuden sukupolven luomiseen. Lisäksi kolot/pöntöt tarjoavat linnuille ja oraville suojaa talvipakkasilla.
Pönttöjä saa ostettua valmiina, mutta niitä on helppo valmistaa myös itse. Alla olevasta linkistä löytyvät BirdLife Suomen kattavat lajikohtaiset ohjeet linnunpönttöjen rakentamiseen. Näiden tekeminen onnistuu vaikka yhdessä lasten kanssa.
Pöntön voi ripustaa periaatteessa minne vain, kunhan siihen on maanomistajan lupa. Suurin tarve pesäpaikoille on talousmetsissä. Yllä olevasta linkistä löytyvät kunkin lajin suosimat elinympäristöt. Varhaiskevät on parasta aikaa pönttöjen ripustamiselle, mutta pönttöjä voi aivan yhtä hyvin ripustaa ympäri vuoden. Linnut eivät välttämättä asuta heti uutta kiinteistöä, joten on hyvä olla kärsivällinen ja malttaa odottaa muutama vuosi. Pönttöjä voi huoletta ripustaa lähekkäin, linnut pitävät kyllä huolen siitä, ketkä suvaitaan naapureiksi ja keitä ei.
Pöntöt on hyvä ripustaa niin, että ne pysyvät tukevasti paikoillaan, mutta eivät kurista puuta rungon paksuuntuessa. Sinkitty rautalanka ja uv-suojattu naru ovat hyviä, mutta varsinkin rautalankaa joutuu löysyttämään välillä. Ripustuskorkeus riippuu lajista, mutta jos ilkivallan vaaraa ei ole, pöntöt voi useimmiten ripustaa ilman tikapuita. Lentoaukkoa ei kannata suunnata aurinkoisella paikalla suoraan etelään, etteivät asukkaat paahdu helteessä. Lentoaukolle on hyvä olla esteetön kulku ja poikasilla suojaisa alastulopaikka.
Pöntöt on hyvä tyhjentää vuosittain, talvi sopii työhön parhaiten. Näin pidennetään pöntön käyttöikää, vähennetään loisia ja saadaan samalla selville, kuinka pesinnät ovat sujuneet. Putsattaessa pöntöstä saattaa löytyä yllätyksiäkin, vaikkapa varpuspöllön myyräjemma.
Sini Tiainen kiittää!
Juttu julkaistu alun perin 13.3.2021
