Hankalampi sijaitsee Sonkajärven itäosissa lähellä Uuranholin hautavajoamaa ja Haajaistenjärveä. Lintutorni sijaitsee lammen itäpuolella ja sieltä näkee koko järven. Paikka on rauhallinen ja erämainen ja torni on hyvää tekoa. Avovesialueita lammessa on valitettavan vähän. Lammella pesii mm. kurki, pikkulokkeja, laulujoutsen ja monia vesilintulajeja, mahdollisesti jopa metsähanhi. Vakiolinnustoon kuuluu myös nuolihaukka. Jopa luhtahuitti huuteli Hankalammella vuonna 2010.
Parhaimmillaan lampi on muuttoaikana keväällä, jolloin siellä on havaittu mm. metsähanhia, uiveloita ja jänkäkurppa. Lammen pohjoispuolen rantametsikössä kulkee retkeilyreitin polku ja sen varrella voi tavata vaikkapa valkoviklon tai kuulla ruokokerttusen.
Rastunsuo on entinen turvetuotantoalue, jonne VAPO Oy on rakentanut lintujärven, luontopolun ja lintutornin. Pieni torni uusittu v. 2004. Näkyvyys hyvä myös maasta käsin.Lintujärvi on parhaimmillaan keväällä muutonaikaisten vesilintujen ja kahlaajien levähdyspaikkana. Myös laulujoutsenet ja metsähanhet lepäilevät keväisin alueella, ja sekä petolintujen että varpuslintujen muuttoreitti osuu järvelle. Huhtikuussa pelloilla ja järvellä voi nähdä satoja pulmusia. Lintujärvellä on havaittu muuttoaikaan keväällä myös harmaasorsa, lampiviklo ja lyhytnokkahanhi. Vapun tienoilla voi iltahämärissä kuulla jänkäkurpan ”kavioiden kopsetta”.
Pesivinä alueella tavataan mm. nauru-, pikku- ja kalalokkeja, kalatiiroja, taveja, sinisorsia ja jopa suopöllö ja isolepinkäinen on havaittu myös kesäaikaan. Talvella tavataan pyrstötiaisia ja teeriä ja kevättalven öinä voi kuulla useita pöllölajeja.
Rastunsuon alueella risteilee useita teitä, joiden varrella peltojen tulvalammikoissa voi keväällä nähdä hanhia ja joutsenia. Lintujärveltä kaakkoon sijaitseva neljän tien risteys (risteyksessä on lato) on usein antoisa paikka, siinä on mm. useana talvena viihtynyt hiiripöllö. Risteyksestä lounaaseen lähtevä tie vie lintujärven eteläpuolelle, missä on usein nähty keväällä varhaisia kiuruja ja töyhtöhyyppiä.
Jukka Portimojärvi – Rastunsuon lintujärvi Torni 1 ja kota, Rautalampi 31.5.2020Jukka Portimojärvi – Rastunsuon lintujärvi lintulava, Rautalampi 31.5.2020Rautalampi; Rastunsuo 5.8.2010; Kuva: Tero Pelkonen
Älänteen järvi sekä siihen liittyvät suot, metsät ja Tiilikanjoki sijaitsevat Rautavaaran ja Varpaisjärven kuntien rajalla. Älänne on karu, rantojensuojeluohjelmassa suojeltu järvi, jolla on muun muassa hiekkarantoja ja harjumänniköitä. Järven ympäristössä on myös useita soita, joista Multasuo on Varpaisjärven paras lintusuo.
Älänteen lintulajisto on karujen järvien ja soiden lajistoa, esimerkiksi kuikka, pikkukuovi ja kapustarinta pesivät alueella. Tiilikanjoelta on myös syksyinen havainto virtavästäräkistä. Alueella voi liikkua järven länsipuolisia metsäteitä pitkin ja alueen eteläpuolella on Tiilikanjokivarressa kiertelevä Huuhkajan luontopolku valitettavan avarine metsämaisemineen.
Kallansillat sijaitsevat viitostiellä Päivärannan ja Sorsasalon ramppien välissä. Pohjoiseen mentäessä entisetn läppäsiltojen jälkeen on Suosaari ja seuraavan sillan jälkeen Tikkalansaari. Uusien siltojen rarentamisen yhteydessä rinnalle tuli uusi väylä, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia myös lintujen tarkkailuun. Tien vieressä kulkee kevyenliikenteen väylä. Tie lähtee etelästä tultaessa Kettulanlahden rampilta ja pohjoisesta Sorsasalosta. Laivaväylän kohdalla on levike ja katos. Auton voi jättää siitä pohjoiseen olevalle parkkipaikalle. Uudelta tieltä päsee Tikkalansaareen. Ennen sillan alitusta on myös P-paikka. Suosaaren avoimella kentällä pesii kalatiiroja ja meriharakoita. Länsipuolen entiselle levähdyspaikalle pääsee jalan siltojen alta kiertämällä – Älä poukkoile teille ja rautatielle! Läppäsiltojen muistomerkin seutuvilta on hyvä tarkkailla itäpuolen sulia. Sinne pääseen vain pyörällä tai jalan.
Junnon kosteikko on perustettu maatalouden ympäristötuen turvin vanhalle turvetuotantoalueelle ja se on yksityisaluetta. Lintuja saa kuitenkin tarkkailla viereiseltä tieltä ja myös kosteikon pieneltä lintutornilta silloin kun se ei ole maanomistajan tilaisuuden käytössä. Kosteikolle ei saa mennä kävelemään, se häiritsee levähtäviä ja pesiviä lintuja ja autot tulee pysäköidä niin, etteivät ne haittaa ohi kulkevaa liikennettä.
Kosteikolla voi keväisin nähdä laajan repertuaarin sorsalintuja, kahlaajia ja muuttavia peto- ja pikkulintuja. Loppukesän kahlaajamuuton aikaan siellä on havaittu monia viklo- ja sirrilajeja. Onpa tulvalammikossa tavattu myös lampiviklo
