Nerkoonniementie vie luoteeseen Lapinlahden taajaman rajalta Linnansalmelta. Sen varrella on linnuille mieluisia peltoaukeita noin 10 km matkalla. Nerkoonniementieltä alkavat myös monet kiinnostavat pelto- ja pikkutiet. Peltoaukeilla näkee muuttoaikoina suuria kurki-, joutsen-, kyyhky-, kuovi-, töyhtöhyyppä- ja hanhiparvia.
tammi 01 2000
Itikan ja Sourunsalon pellot
Itikan pellot sijaitsevat Pielavedentien varrella 2 km Peltosalmelta Pielavedelle päin. Alueella on keskellä isoa peltoa hyväkuntoinen peltotie, joka on paras paikka havannoida. Myös Itikan kaarisillan kupeessa olevalta parkkipaikalta ja itse sillalta voi katsella esim. muuttavia vesilintuja.
Pesimälajeja ovat kiuru, töyhtöhyyppä, kuovi, keltavästäräkki, ruskosuohaukka, pensastasku. Keväällä siellä pysähtyy monet pohjoiseen matkaavat lajit esim. lapinsirkku, tunturikiuru, pulmunen, kapustarinta ja joskus muuttohaukka. Useina vuosina on nähty arosuohaukka.
Syksyllä taas pohjoiset lajit pysähtyvät lepäämään, kuten lapinkirvinen ja jänkäkurppa.
Itikan pellot on hyvä paikka keräkurmitsan näkemiseen.
Alue on myös hyvä muutonseurantapaikka ja useina syksyinä mm. isot arktiset hanhiparvet ylittävät pellot. Syyskesällä 2008 peltotien varrella oli useita viikkoja lyhytvarvaskiuru.
Sourunsalon pelloilla on keväällä paljon kahlaajia (mm. mustapyrstökuiri) ja myös hanhia.
Alueella tavataan haukkoja ja pöllöjä (hiirihaukka, sinisuohaukka, ampuhaukka, suopöllö, hiiripöllö ). Arosuohaukkakin on nähty siellä usein. Arotasku on nähty kerran.
tammi 01 2000
Kelloniemi ja Pirttiniemi
Näiltä molemmilta paikoilta on laaja näkymä Kallaveden yli pohjoiseen ja siksi ne ovat hyviä paikkoja etenkin syysmuuton seurantaan.
Niemenkärjet kokoavat muuttavia tai vaeltavia pikkulintuja. Rannan puskista voi tavata mielenkiintoisiakin lajeja ja Kallavedellekin kannattaa kiikaroida.
Kelloniemi
Kelloniemi on Kuopion keskustan koillispuolella sijaitseva niemen kärki, jossa on toimimaton öljysatama.
Sen luoteispuolella on on lääkärihelikopterin tukikohta.
Autolla kannattaa tulla Kellonimen kautta Kellonkiertoa pitkin, öljysäiliöt myötäpäivään kiertäen.
Auton voi jättää Mastotien mutkaan, ennen kuvassa näkyvää riimua.
Toinen paikka, minne auton voi jättää on Kellonkierron ja Hakalahdentien risteyksen seutu.
Siinä on kieltomerkkejä, mutta niistä ei ns. tarvitse välittää, koska siitä lähtevää tien pohjaa voi ihan vapaasti kulkea ja se on varsin suosittu ulkoilureitti, myös koiran kanssa kulkijoille.
Sitä kautta kävellessä kannattaa tutkailla aidan ja rannan välissä olevia pusikoita.
Pumpulle menevän maalaiturin reunoilla on jo pientä, näkyvyyttä estävää puustoa. Sen kärjestä on vapaat näkymät.
Sementtilaitureille ja muihinkin rakenteisiin ei kannata mennä seikkailemaan.
Pirttiniemi
Pirttiniemen satamaa hallinnoi Kuopion Pursiseura. Sinne voi vapaasti mennä lintuja tarkkailemaan ottaen huomioon tässä olevat ohjeet.
Aallonmurtajilla on hyvä staijata .
Kelluvilla laitureilla kulkua pitää välttää.
Alueelle pääsee päiväsaikaan. Alue on suljettu puomilla klo 21:00 – 07:00 eli jos on autolla tullut alueelle pitäisi muistaa poistua ennen klo 21:00. Autot voi pysäköidä esimerkiksi Luotsi-toimintakeskuksen eteen.
Aallonmurtajille on sallittu vain huoltoajo.
Keväisin ja syksyisin veneiden lasku- ja nostoaikoihin tulee välttää liikkumista telakointiin tarkoitetuilla alueilla.
Mikäli tulee autolla kyseisinä aikoina, kannattaa kysyä sen hetken tilanne ja pysäköintiohjeet Kuopion Pursiseuran satamamestarilta puh. 0400 571382.
Honkalahti ja sen länsirannan pusikot kannattaa tarkistaa.
tammi 01 2000
Savuniemi
Savuniemi on laajin ja paras lehtipuumetsä Kuopion läänissä. Se sijaitseeRiistaveden kirkonkylän eteläpuolella Kuukan etelärannalla. Ennen kirkonkylää lähtee isohko tie kohti Laajalahtea. Laajalahden tieltä kääntyy vasemmalle heti kapean sillan jälkeen Lehostenlammentie. Tie jatkuu pari kilometriä.Viimeisessä risteyksessä ennen Lehostenlammen taloa käännytään jyrkästi vasemmalle sen sijaan että ajettaisiin suoraan. Tie tulee pellon laitaan, jossa sopii pysäköimään. Savuniemen metsät alkavat pellon etelälaidalta ja jatkuvat itään niemen kärkeen saakka.
Alueen pohjoisreunalla on aarnialue, jonne on jätettu myös kuusia. Paikoin niemellä on mahtavia valoisia koivikoita, isoja haapoja ja kosteita painanteita. Savuniemellä voi retkeillä kaikkina vuodenaikoina. Sen lajistoa ovat mm. pohjantikka, pikkutikka, peukaloinen, sirittäjä, kuhankeittäjä ja kuusitiainen.
tammi 01 2000
Raasio ja Musti
Raasio ja Musti ovat Yara-konsernille kuuluvan apatiittikaivoksenylijäämähiekan läjitysalueita. Hiekkaa pumpataan nykyisin Mustin altaalle (n. 700 ha), jossa on laajoja paljaita tai lähes paljaita hiekkakenttiä ja pari kilometriä kahlaajille sopivaa lieterantaa.
Raasio (n, 150 ha) toimii pumppausvesien läpijuoksutusaltaana ja altaan lietteiset rannat ovat viime vuosina kasvittuneet monin paikoin. Raasiossa toimii yhdistyksen kahlaajarengastusasema.
Raasioon tullaan kääntymällä Siilinjärvi-Varpaisjärvi-tieltä (mt 576) Kolmisopen kylällä kyltin ”Kuuslahti 5” kohdalla itään Raasiontielle, jota ajetaan 1,9 km.
Kesällä 2017 Yara on päivitti/tiukensi liikkumisohjeistustaan Raasion altaalla. Ohjeistus löytyy Raasion parkkipaikalta ja lintutornilta.
Pysäköinti on sallittua vain puomin 25 parkkipaikalle, jossa on Koillisliete- kyltti. Portin eteen ei saa pysäköidä. Portin voi joko alittaa tai kiertää ja sen jälkeen on viitta lintutornin suuntaan, jonne on matkaa n. 300 m. Tornilla saa vapaasti käydä ja sieltä havainnoida, mutta muuten on noudatettava liikkumiskieltokylttejä. Tornista eteenpäin lintuasemalle päin ja myös ns. länsilietteellä voivat liikkua vain asemalla olevat rengastajat.
Myöskään rengastusaseman rengastajilla ja heidän avustajillaan ei ole enää sallittua liikkua allasalueella rengastuskopin eteläpuolella lukuunottamatta länsilietteen alueen verkkopaikkoja. Rengastajien on muistettava tehdä ilmoitus asemaoleskelustaan Yaran yhteyshenkilöille aina rengastusasemalle mennessään.
Karttalinkit Raasiossa:
Altailla riittää katseltavaa toukokuusta lokakuulle. Altaat ovat eräitä Sisä-Suomen parhaimpia paikkoja nähdä eri kahlaajalajien edustajia. Mm. muutolla levähtäviä sirrejä ei tavata missään muualla maakunnassamme sellaisia määriä kuin ko. altailla.
Parhainta kahlaaja-aikaa on heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin välinen syysmuuttokausi. Parhaina, sadetihkuisina päivinä altailla voi nähdä jopa satoja kahlaajia, joskin Raasion lietteiden kasvittumisen ja Mustin altaan rakennustöiden aiheuttamien lieterantojen katoamisten myötä levähtävien kahlaajien määrät ovat vähentyneet viime vuosina.
Altaille on kerääntynyt kesäisin ja syksyisin huomattavia määriä vesilintuja, mutta näiden sulkivien ja levähtävien vesilintujen määrät ovat romahtaneet 2000-luvun aikana.
Mustin hietikoilla on viime vuosina viihtynyt kesäisin satoja pesimättömiä luppokurkia. Altailla on tavattu paljon harvinaisuuksia, joista mainittakoon mm. ristisorsa, allihaahka, haarahaukka, siperian-/amerikankurmitsa, palsasirri, eskimosirri, siperiansirri, rantakurvi, virtavästäräkki, taigauunilintu, aavikkotylli, lampiviklo ja sitruunavästäräkki.
Mustiin tullaan kääntymällä em. mt:ltä 576 Petäjämäen kylän kohdalla itään Syrjäntielle (risteys n. 4 km em. Kolmisopen kylän risteyksestä Varpaisjärvelle päin), jota ajetaan 2 km.
Mustin allas on edelleen liikkumiskieltoaluetta lintuharrastajille. Mustin ns. länsiallas on aidattu kesällä 2021. Mustia voi havainnoida länsialtaan suunnalta vain verkkoaidan takaa yleiseltä tieltä.
Mustin hietikkokenttä näkyy kapeana sektorina yleiseltä tieltä Ilomäen kohdalta, josta voi kiikaroida myös tien lähellä olevaa lieterantaista lamparetta:
* Havainnointipaikka Karttapaikassa
Allasalueelle ja vallitielle ei ole lupa mennä tälläkään kohdalla.
Muutamalle henkilölle (4-5) Yara on myöntänyt henkilökohtaisen luvan havainnoida ns. länsialtaan ja pääaltaan välisellä vallilla, mutta lupa liikkua siellä koskee vain näitä henkilöitä, ei muita.
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
