Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 21.8.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 21.8.2022 Suonenjoki2
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 21.8.2022 Maaninka
Kalevi Asikainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Iisalmi
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi1
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi2
Matti Hakkarainen – Punajalkahaukka 22.8.2022 Maaninka, Tavinsalmi3
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 23.8.2022 Suonenjoki
Jukka Portimojärvi – Punajalkahaukka 24.8.2022 Suonenjoki
Timo Oranen – Punajalkahaukka 25.8.2022 Keihäsjärvi, Kuopio
Suomessa on päästy nautiskelemaan jo viikon verran meillä normaalisti harvoin vierailevien punajalkahaukkojen (Falco vespertinus) ennätyksellistä invaasiota. Voimakas kaakkoistuuli toi maahamme sadoittain nuoria yksilöitä. Muutamilla paikoilla lintuja on havaittu jopa 10-20. Lajin pesintä Aasian ja Itä-Euroopan kolonioissa on onnistunut ilmeisen hyvin. Edellisen kerran näitä jalohaukkoja rynni maahamme vuonna 2019.
Pohjois-Savosta on viikon aikana merkattu Tiiraan yhteensä 116 punajalkahaukkahavaintoa. Havaituista yksilöistä osa koskee samoja lintuja. Suurin paikallinen kertymä on ollut Keiteleen Hetejärven kymmenen yksilöä. Havaintoja on tullut pitkin maakuntaa ja vielä perjantailtakin löytyy 18 merkkausta. Eli edelleen kannattaa suunnata ”vespa”-retkelle, sen verran ainutlaatuinen tilaisuus näiden kauniiden haukkojen tarkkailuun nyt on!
Nuoren punajalkahaukan selkeimpiä tuntomerkkejä ovat vaaleahkonruskea selkä sekä siiven yläpeitinhöyhenet, siiven leveälti tumma takareuna, päältä poikkijuovikas pyrstö, valkea poski ja otsa sekä nuolihaukkaa lyhyempi pyrstö, leveämmät siivet ja lyhyempi viiksijuova. Pääasiassa hyönteisiä ravinnokseen käyttävä punajalkahaukka lekuttelee toisinaan tuulihaukkamaiseen tyyliin, mutta ilmassa hyönteisten perässä syöksähdellessään muistuttaa suuresti nuolihaukkaa. Käytökseltään punajalkahaukka on kesy. Laji on helpointa löytää peltoalueilta saalistelemasta ja lankojen päältä tarkkailemasta.
Nuoria punajalkahaukkoja rynnisti sopivilla tuulilla 20.8.2022 alkaen Suomeen ja myös Pohjois-Savoon ennätyksellisen paljon. Nuori lintu muistuttaa ulkonäöltään jossain määrin etenkin nuorta nuolihaukkaa. Tässä artikkelissa käydään läpi kuvien kera ulkonäön erot niiden tunnistamista helpottamaan. Punajalkahaukkakuvat ovat 1 kv yksilöistä ja nuolihaukkakuvat aikuisesta linnusta, mikä on vertailun kannalta ilman muuta puute.
Lentotyylistä ne voi hyvin myös tunnistaa: punajalkahaukan lento muistuttaa tuulihaukan lentoa ja se voi myös lekutella paikoillaan, mitä nuolihaukka ei tee koskaan.
Vertaile kuvista seuraavia eroja:
pään naamarin koko
otsan väri
viiksijuovan pituus
vatsan pitkittäisjuovien paksuus (ei näy kovin hyvin)
Teams-tapahtumien sarja palaa kesätauolta keskiviikkona 24.8.2022 kello 18. Aiheena on syysmuuton edistyminen ja keskustelua todennäköisesti myös viime päivinä runsaasti Suomessa havaituista punajalkahaukoista.
BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat, että sorsametsällä on syytä kohdentaa pyynti ainoastaan elinvoimaisiin lajeihin, jotta vesilintukannat pääsisivät jälleen elpymään. Metsästys kannattaa kohdentaa erityisesti sinisorsaan, sillä se on ainoa pitkällä aikavälillä runsastunut riistasorsalaji. Elinvoimaisiksi luokiteltavia tavia ja telkkää tulee metsästää harkiten, sillä niidenkin kannat ovat viime aikoina taantuneet.
Lintulaji on aina tunnistettava varmuudella ennen ampumista, ja haavakoiden välttämiseksi ampumaetäisyys on hyvä pitää lyhyenä. Noutavaa koiraa suositellaan käytettäväksi metsästäjän apuna.
Järjestöt toivovat, että kaikki saaliiksi saadut linnut ilmoitetaan Oma riista -palveluun.
”Vesilintujen metsästys alkaa lauantaina 20.8. klo 12. Punasotkan ja tukkakoskelon metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27.8. asti Lapissa (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.
Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, isokoskelosta sekä nokikanasta.
Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.”
Vesilintukantojen elpymistä voidaan edesauttaa erityisesti lintuvesien kunnostuksella sekä pienpetojen poistolla. SOTKA-hankkeessa luodaan vesilinnuille turvallisia levähdysalueita syysmuuttoa varten.
Syysmuuton seuraaminen on paljon hankalampaa, joidenkin lajien kohdalla jopa mahdotonta verrattuna kevätmuuttoon. Keväällä muuttolintujen tulon kuulee ja näkeekin, mutta syysmuutolle monet linnut vain häviävät huomaamatta. Tässä keskitytään kahlaajiin, vesilintuihin ja petolintuihin, koska niiden muuttoa on helpompi seurata. Aikajanalle laitetaan myös muiden lajien kerääntymiä ja parvia sekä syksyn mittaan “arktikaa”
Aikajana
Petolinnut
Diagrammissa on ynnätty havaitut yksilömäärät päivittäin. Suuremmat muuttosummat on laitettu aikajanalle.
Mehiläishaukka
Vesilinnut
Havointomäärät päivittäin. Mukana muuttavien lisäksi myös paikalliset ja kiertelevät.
Metsähanhi
Valkoposkihanhi
Kahlaajat
Kahlaajien kohdalla pitäisi oikeastaan puhua “paluumuutosta”, koska joidenkin lajien aikuisten lintujen muutto pesimäseuduilta takaisin alkaa jo kesäkuussa. Pylväissä onTiiraan ilmoitettujen yksilömäärien viikkosumma tulkittuna muutolla oleviksi yksilöiksi. Samalta paikalta on luvuissa kyseisen päivän suurin ilmoitettu yksilömäärä. Yksilömäärä on laskettu jokaiselta päivältä erikseen, joten mukana on todennäköisesti samoja lintuja, jotka on havaittu eri päivinä. Kun näyttää selvälstä, että samat linnut ovat paikalla peräkkäisinä päivinä, on mukana ko. päivien suurin summa. Raasion lietteille pysähtyneiden lintujen havainnot luonnollisesti korostuvat lukumäärissä.