Järjestämme kevään aikana torniopastuksia Pohjois-Savon alueella. Pääset matalalla kynnyksellä tutustumaan lintujen tunnistamiseen ja esimerkiksi keräämään tunnistettujen lajien määrää 100 lintulajia haasteeseen. Lintutornin nimeä klikkaamalla pääset katsomaan lisätietoja lintupaikasta sekä saat karttalinkin. Päivitämme tälle sivulle myös mahdollisia uusia opastuksia. Tervetuloa!
Tässä artikkelissa ovat ne kirviset, joita voi Suomessa vuosittain havaita.
Metsäkirvinen on tiettävästi Suomen viidenneksi yleisin lintulaji ja niittykirvinenkin varsin yleinen. Niiden lajinimi kuvastaa aika hyvin niiden elinpiiriä pesintäaikana. Muutolla niitä voi toki tavata samoilla paikoilla. Näiden kahden lajin ja ylipäätään kirvisten erottaminen toisistaan ulkonäön perusteella on varsin haasteellista.
Lapinkirvinen pesii harvalukuisena Suomen pohjoisimmilla tunturialueilla. Elo-syyskuussa sitä näkee säännöllisesti muuttomatkalla Pohjois-Savossakin – keväällä harvoin.
Luotokirvinen pesii Suomenlahden ja Pohjanlahden rannoilla ja saaristossa. Sen voi havaita sisämaassa harvinaisena läpimuuttajana sopivilla levähdyspaikoilla kuten 23.3.2022 Kuopion Heinälamminrinteen jätekeskuksella. Ennen tätä Tiiraan on laitettu Pohjois-Savosta siitä vain kuusi yhden yksilön havaintoa.
Metsäkirvinen ja niittykirvinen
Havaintopaikka on varsin luotettava määritysperuste muulloin kuin muuttoaikana: silloin metsäkirvistäkin voi tavata niityillä ja muillakin avoimilla paikoilla.
Eroja, jotka näkyvät kuvissa:
kupeiden juovat
nokan muoto ja väri
siiven keskimmäisten peitinhöyhenten kärkien väri (ei tosin erotu näissä kuvissa kovinkaan hyvin)
takavarpaan kynnen pituus on hyvä tuntomerkki: se näkyy hyvin niittykirvisen kuvassa.
Äänitteitä
Laulu ja muutkin äänet ovat erilaisia. Metsäkirvisen laululento puun latvasta toiseen on sille tyypillinen. Niittykirvinenkin nousee lentoon laulaessaan.
Auto on monelle lintuharrastajalle välttämätön väline. Viime vuosina paikasta toiseen suhaamisen ylle on kuitenkin noussut synkkiä pilviä. Ilmastonmuutos on saattanut saada luontoa rakastavan lintuharrastajan potemaan huonoa omaatuntoa menopelistään. Sitten rytkähti koronapandemia, ja ainakin pidemmät reissut hotelliyöpymisineen jäivät viruksen vuoksi välistä. Nyt maailmalla kulkee pahuus ja ihmiskunnan rakentama talouden kudelma sortuu pala kerrallaan. Kun lintuharrastaja lastaa välineet autoon ja karauttaa tankkaamaan, hymy hyytyy. Mittarissa ennätysvauhtia vilistävät eurot saavat hikikarpalot virtaamaan.
Olisi halvempaa käydä linturetki lentäen Italiassa kuin käydä autolla mökillä Koillis-Savossa. Jos kuitenkin haluaa pitäytyä tutuissa maisemissa, ajeluitaan joutuu harkitsemaan aiempaakin tarkemmin. Tähän mennessä siihen on ollut ideologinen vastuu, nyt fyysinen pakote. Viimeistään nyt on kiikaroijan hyvä pohtia tavoitteitaan. Jos tarkoituksena on lähinnä nauttia luonnosta, lähiretkeily kävellen tai pyörällä voi tuoda tyydytystä. Armottomat pinnojen kerääjät voivat höllätä tavoitteistaan pahimman hintakriisin yli. Tuhdisti rokotetut (ja tarpeeksi sosiaaliset) harrastajat voivat turvautua kimppakyyteihin. Uusien harrastajien kannattaa suunnata opastetuille retkille, jolloin kullakin retkellä voi havaita enemmän lintuja kuin yksikseen. Miten ikinä retkeileekään, huviajelu voi jäädä monilla nyt vähemmälle ja ajokilometrit on suunniteltava kirurgin tarkkuudella. On tärkeää perehtyä, mitä, missä, milloin. Meiltä löytyy lintutuntijoita ympäri Pohjois-Savon, joista monet merkkaavat kiitettävästi havaintoja Tiiraan (tiira.fi). Näitä havaintoja kannattaa hyödyntää, jotta tehdyistä retkistä saisi maksimaalisen ilon irti.
Allekirjoittanut on siitä onnellisessa asemassa, että polkupyörällä pääsee näppärästi ”mestoille”, mutta tulee niitä lintuja vastaan muuallakin. Kuka tietää, ehkä itsellänikin kevään sykähdyttävin havainto oli Kuopiossa jääladun yli liihottanut, kevään ensimmäinen laulujoutsen. Yllä kaartui äärettömän sininen, auringon viiltämä taivas, alla narskui tuhansin timantein säihkyvä hanki. Jos on bensapumpulla olo rutiköyhä, tunsi itsensä keväthangilla maailman rikkaimmaksi ihmiseksi. Kukin maksaa rakkaasta harrastuksestaan kykyjensä mukaan. Miten ikinä lintuja tarkkaileekaan, pidetään tänä vuonna ajatus mukana, ollaan läsnä hetkessä ja otetaan jokaisesta retkestä ilo irti.
Lintuyhdistys Kuikka ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään ti 22.3.2022 klo 18 alkaen Kuopion lyseon lukiolla luokka 101, osoitteessa Puijonkatu 18, 70110 Kuopio. Kokouksen jälkeen Aapo Salmela pitää esitelmän käynnissä olevasta Lintuatlas 2022-2025.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavia asioita: Toimintakertomus 2021 Tilinpäätös 2021 Vastuuvapauden myöntäminen
Kokoukseen voi osallistua joko tulemalla paikalle tai etänä. Suosittelemme etänä osallistumista. Käytämme Teams-sovellusta. Yhteyden luomiseksi ei tarvitse asentaa erillistä sovellusta tai ohjelmaa omalle laitteelle vaan osallistuminen onnistuu nettiselaimen välityksellä.
Ilmoittautumisen jälkeen saapuu ennen kokousta sähköpostiin linkki, jolla kokoukseen osallistutaan sekä osallistumisohjeet. Pidä kamera ja mikrofoni pois päältä. Puheenvuoron voit pyytää nostamalla ohjelmassa kättä tai vain avaamalla mikrofonin ja pyytämällä sitä.
Kaikkien kokoukseen tavalla tai toisella osallistuvien on ilmoitettava osallistumisestaan ennakkoon alla olevalla lomakkeella.
Aarne Hagman – Harmaalokit 14.3.2022 Kuopio; Puutossalmi
Aarne Hagman – Harmaalokit 14.3.2022 Kuopio, Puutossalmi
Aarne Hagman – Laulujoutsenet 14.3.2022 Kuopio Ritisenlahti
Matti Hakkarainen – Laulujoutsenet 13.3.2022 Maaninka
Ilkka Markkanen – Kiuru 14.3.2022 Rautalampi
Viimeinkin se on täällä, kevät. Harmaalokit ovat tulijoista varhaisimpia, nyt maisemiin saapuu myös laulujoutsenia. Kiuruista, töyhtöhyypistä ja pulmusista kaikkein kiireisimmät ovat ehättäneet Pohjois-Savoon. Nyt kannattaa suunnata vesistöjen luo, ensimmäisten sulien äärelle. Lisäksi kannattaa tarkkailla peltoja halkovien teiden sulia pientareita.
