Kulunut pariviikkoinen jysäytti Pohjois-Savossakin lintujen kevätmuuton kunnolla käyntiin. Vielä laajalti lumisille pelloille ilmestyi elämää töyhtöhyyppien, laulujoutsenten ja metsähanhien sekä muutamien tundra- ja merihanhien myötä. Joutsenten suurin kertymä oli 64 Kiuruvedellä, metsähanhien 52 Maaningalla. Pälvipaikoille kiiruhtivat kottaraiset ja kiurut, pohjoista kohti ryöpsähtelivät pulmusparvet, joiden suurin kertymä havaittiin Tuusniemellä, noin 300 lintua.

Ensimmäiset yksittäiset kurjet saapuivat, samoiten muutamat kanadanhanhet. Harmaalokit saivat seuraa muutamasta meri-, kala-, selkä- ja naurulokista. Vuoden ensimmäiset havainnot saatiin lisäksi nokikanasta Varkaudessa, hemposta Kuopiossa, peukaloisesta Varkaudessa ja Kuopiossa, tuulihaukasta Leppävirralla, västäräkistä Maaningalla, tukkasotkasta Iisalmessa ja tavista Varkaudessa.

Lähimetsät varsinkin ruokintojen äärellä alkavat herätä jälleen eloon, kun tiaisten, keltasirkkujen ja viherpeippojen hallitsemaan äänimaailmaan liittyvät mustarastaan ja peipon keväiset sulosävelet. Pian alkaa helkkyä myös punarinta. Kuun vaihteessa peippojen ohella maisemaan alkoi ilmestyä sepelkyyhkyjä ja vesistöjen sulapaikoille telkkiä.

Hyvää pääsiäistä sekä antoisia linturetkiä kaikille toivottaa Lintuyhdistys Kuikka

Keväinen lämpö vyöryi viimeinkin Savoon tuoden saman tien mukanaan etelänmatkalaisia. Laulujoutsenten fanfaariin on voinut havahtua joka puolella maakuntaa. Harmaalokkeja on liihotellut Ylä-Savoa myöten, Varkauden Huruslahdessa laskettiin enimmillään peräti 420 harmaalokkia ja yksi merilokki. Telkkiä on havaittu muutamia.

Viimeisen viikon aikana ovat Pohjois-Savoon ehättäneet ensimmäiset pulmuset, kiurut ja kottaraiset (Maaningalla talvehtinutta seitsikkoa lukuun ottamatta.) Lisäpontta kevääseen ovat tuoneet myös kuluneella viikolla saapuneet ensimmäiset töyhtöhyypät.

Ennen maaliskuun viimeistä viikonvaihdetta kiikariin osuivat lisäksi vuoden ensimmäinen hiirihaukka, uuttukyyhky, mustavaris ja metsähanhi.

Heikko myyrävuosi ja kovat hanget ovat ajaneet pöllöt ahtaalle, ja varsinkin nälkiintyneitä lapinpöllöjä on hakeutunut pihoihin nuokkumaan. Apaattisen oloisen pöllön voi yrittää pelastaa nälkäkuolemalta tarjoamalla sille joko loukutettuja jyrsijöitä (ei kannata sentään mennä kysymättä lapsen hamsterihäkille) tai vedessä kastettuja, eläimen karvoissa pyöriteltyjä jauhelihapötköjä. Syöttejä on hyvä liikuttaa esim. siiman avulla, jotta pöllö havaitsee saaliin ja kiinnostuu iskemään siihen. Jos ruokinta onnistuu, on syytä muistaa aloittaa varovasti, sillä riutunut lintu ei kestä yhtäkkistä ylensyöntiä.

Muutoin pöllöjä on tärkeää olla häiritsemättä, jotteivat niiden viimeisetkin energianrippeet valu hukkaan.

Pohjois-Savossa on päästy viettämään kunnon talvea runsaan lumen ja pakkasten kera. Toki alkutalvi oli pitkään lauha ja mm. viimeisiä arktisia vesilintuja oli nähtävissä sulilla vielä tammikuun alkupuolellakin. Nilsiässä ruokintapaikalla pitkään viihtynyt viitatiainen veti harrastajia Nilsiään, mutta vieläkin suurempaan suosioon nousi Siilinjärven Mustilla viikonpäivät viettänyt harvinainen tunturipöllö. Ajankohtaan nähden erikoisia lajeja olivat ainakin Varkaudessa havaitut ristisorsa ja pikkulokki, Kaavilla viihtynyt kyhmyjoutsen sekä Maaningalla karjatilalla talvehtinut seitsemän kottaraisen parvi.

Paukkupakkaset vaihtuivat hetkellisesti leutoihin kevätkeleihin, jolloin eteläisessä Suomessa sekä rannikolla muutto ryöpsähti kunnolla käyntiin. Meillä on päästy näkemään vasta ensimmäinen harmaalokki ja muuttavia merikotkia. Toki varsinkin jälkimmäisiä on myös talvehtinut alueellamme. Kunnollista muuton alkua saamme vielä odotella, sillä pakkasten palattua loppuivat shortsikelit lyhyeen.