Leuto talvi on saanut jäämään Suomeen tavallista enemmän lintulajeja, normaalin 130-160 sijaan tammikuun aikana havaittiin koko maassa 165 eri lajia.
Sulat vedet ovat houkutelleet erityisesti vesilintuja, joista Pohjois-Savossakin havaittiin mm. pikku-uikku Suonenjoella sekä kaakkuri Kuopiossa.
Lisäksi alkanut vuosi on tarjonnut Savossa muutakin herkkua, kuten tammikuun viimeisenä päivänä Iisalmessa havaitun ja ainakin muutaman päivän paikalla viihtyneen mustakaularastaan.
Yön hämärässä kuuluu rannan kasvillisuuden kätköistä kuin piiskan sivalluksia. Umpeen kasvaneelta lahdelta kuuluu ääni, joka muistuttaa sian kiljuntaa. Tässä artikkelissa esitellään äänin ja kuvin luhtahuitti, luhtakana, liejukana ja nokikana. Näistä kolme ensimmäistä voidaan lukea myös ns. yölaulajiksi.
Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Liejukanan kuva on Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä. Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut
Luhtahuitti
“…huitt, huitt, huitt..”
Luhtakana
Sian kiljuntaa muistuttuva ….“gryiit groiit gru gru” Voimaton tukahtunut..“oouuh” Häirittynä, lyhyt, iskevä..“kipp” Öiseen aikaan yksitoikkoisen hakkaavaa…“kypp kypp kyppkypp..” – sarjaa
Liejukana
Matti Hakkarainen – Liejukana 17.4.2021 Lapinlahti
Laaja valikoima Tunnusomaisin kiihkeä, lyhyt, kupliva tai kurluttava, laskeva: ...“kjorr” Toinen ääni on terävä… “ki-ek” ja kolmiosainen, nopea, karhea …“krek-krek-krek”
Nokikana
Ilkka Markkanen – Nokikana 18.4.2019 Maaninka
Kuuluvin ääni yksitavuinen, särähtävä..“kök” tai “krök” Usein kuulee myös metallisen terävän “..pits”– sivalluksen
Nämä lajit viihtyvät samantapaisissa paikoissa: tyypillinen biotooppi on ruovikko tai muu kosteapohjainen kasvillisuus. Lajit ovat ruokokerttunen, rytikerttunen ja rastaskerttunen.
Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.
Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut Ulkonäköerot ovat pieniä: Niitä voi artikkelin kuvista tutkia.
Matti Hakkarainen – Ruokokerttunen 26.5.2019 Maaninka, Patalahti
Laulu koostuu kuuluvista pitkistä, vain heikosti muuntelevista särisevistä sarjoista, jotka silloin tällöin ryöpsähtävät nopeiksi trilleiksi ja vihellyssarjoiksi, sisältävät myös yksittäisiä matkintoja. “zryzry-trett zryzryzry-trett zryzryzry psit trutrutru-pyrrrr-rrrrrrrurrrrrr vi-vi-vi lyly zetre zetre…”
Rytikerttunen
Ilkka Markkanen – Rytikerttunen 5.6.2012 Siilinjärvi Raasio
Laulu on jutustelevaa, rauhaisen rytmikkäästi etenevää, koostuu lähinnä rullaavista, karkeista 2-3 kertaa toistetuista äänistä sekä ajoittaisista matkinnoista ja vihellyksistä. “trett trett trett tirri tirri try try tie tre tre vi-vy-vu tre tre try tirri tirri…”
Rastaskerttunen
Ilkka Markkanen- Rastaskerttunen; Lapinlahti; Sonnilansalmi 21.6.2016
Rakenteeltaan melko rytikerttusmaisessa laulussa toistuvat erilaiset karkeat äänet, mutta se on paljon voimakkaampaa, kuuluu kauas ja tunnetaan karkeista, raksuttavista äänistä sekä selvästä säerakenteesta, jossa toistuvat nasaalit korkeat äänet tre trr karra-karra-karra krie-krie-krie trr-trr-kie-kie…”
Kesäisessä lämpimässä yössä kuuluu pensaikosta, niityn reunamilta tai rantaruovikosta yhtenäistä sirinää tai säksätystä, ihan kuin hepokatti tai joku mekaaninen kone olisi äänessä . Tässä on esittelyssä neljä yölaulajaa, joiden laulujen erottaminen toisistaan on varsin haasteellista. Nämä ovat pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, viirusirkkalintu ja ruokosirkkalintu.
Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.
Korva pitää todella virittää kuuntelemaan tarkasti laulun korkeutta, rytmiä ja kestoa. Lajin kohdalla on tekstimuotoista äänen kuvailua, jossa lähteenä on käytetty kirjaa: Svensson ym. Lintuopas, Euroopan ja Välimeren alueen linnut Harvoin näitä lajeja pääsee näkemään ja ulkonäköerot ovat pieniä: Niitä voi artikkelin kuvista tutkia.
Ilkka Markkanen – Pensassirkkalintu 22.6.2017 Kuopio
Laulu omalaatuinen, hyönteismäinen, mekaaninen, kuivasti soiva tai sirisevä…jatkuu useita minuutteja. Voimakkuus vaihtelee jonkin verran linnun käännellessä päätään. “sir r r r r r r r r r…”
Ilkka Markkanen – viitasirkkalintu 16.6.2016 Kuopio, silmäsuo
Laulu erikoinen, konemainen säksätys, joka jatkuu lähes tauotta. Nopeus yleensä melko rauhallinen ja korkeus vaihtelee jonkun verran. Laulua on verrattu lehtohepokattiin, tulitikkurasian ravistamiseen ja voimakkaaseen ompelukoneeseen. Läheltä erottuu metallinen yläsävel. “zre-zre-zre-zre-zre…” tai “dze-dze-dze-dze-…”
Viirusirkkalintu
Ilkka Markkanen – Viirusirkkalintu 24.6.2012 Siilinjärvi Koivusaari
Laulu hyvin samanlainen kuin pensassirkkalinnulla, johon parhaat erot: hieman korkeampi sävy, aavistuksen nopeampi tempo ja keskimäärin lyhyemmät säkeet. Ääni terävämpi ja pistävämpi, aavistuksen viitasirkkamaisesti hyppivä. Joskus harvoin tavataan (väärin) laulavia pensassirkkalintuja, jotka voivat kuulostaa hyvin viitasirkkalintumaiselta zizizizizizi….”.
Ruokossirkkalintu
Laulu pensassirkkumaista, surisevaa, hyönteismäistä. Erona pensassirkkalintuun korkeampi frekvenssi ja matalampi sävelkorkeus. ”surrrrrrrrrrrrr…” kuulostaa enemmän kovemmalta ja soinnittomalta surinalta kuin heleältä sirinältä.
Ruokosirkkalintu laulaa yleensä nimensä mukaisesti ruovikossa ei pensaikoissa.
Tässä esitellään satakieli, kultarinta, viitakerttunen ja luhtakerttunen. Kaikkien näiden lajien paras tuntomerkki on laulu. Artikkelissa on kuvia ja ääninäytteitä. Kuvat ovat Kuikan kuvagalleriasta. Äänitteet ovat Xeno-Cantosta ja mukaan on otettu vain Suomessa tehtyjä äänitteitä.
Otsikon alle voisi laulun monipuolisuuden ja sen kauneudenkin puolesta ihan hyvin laittaa myös laulu- ja mustarastaan ja ehkä muitakin laulajia.
Artikkelin lajit ovat sikäli yhtenäinen ryhmä, että ne saapuvat Suomeen varsin myöhään ja niitä – kultarintaa lukuun ottamatta – joissain yhteyksissä kutsutaan yölaulajiksi. Tosin etenkin viitakerttunen laulelee usein pitkin päivää.
Mikä näistä on paras laulaja? Tämä lienee makuasia, mutta ainakin satakieli on mittausten mukaan Suomen kovaäänisimpiä lintuja. Onhan sen laulun kuuleminen kesän merkki, mutta saattaa sen itse asiassa varsin kaavamaiseen louskutukseen kyllästyäkin. Monipuolisin, jos mittarina pidetään muiden lintujen matkintoja on luhtakerttunen. Se laulun rytmi on nopeampi kuin viitakerttusella. Viitakerttusen laulussa toistuvat kauniit huilumaiset kohdat ja laulu on rauhallisesti etenevää. Kultarinnan on laulu muistuttaa varsin paljon etenkin viitakerttusen laulua. Sen tunnistaa aika ajoin toistuvista “takakireistä narinoista”.
Ilkka Markkanen – Satakieli 21.5.2013 Kuopio, Itkonniemi
Edesmennyt lintuharrastaja ja äänitutkija Erkki Björk mittasi lintujen äänten voimakkuuksia ja kuuluvuusmatkoja. Tulosten mukaan satakieli on varsinaisista laululinnuista kaikkein kovaäänisin.
