Kuttajärven yölaulajakierroksen (reitti soveltuu myös pöllöretkelle) voi aloittaa Syvänniemen kylän ja navetan kulttuurimaisemasta lähtemällä Koskenkylän suuntaan tielle 5492.
Koskenkylä on ensimmäinen hyvä kuuntelupaikka, mm. pensassirkkalintu on havaittu tien varren pensaikossa.
Koskenkylästä käännytään Punnonmäkeen tielle 16161. Punnonmäen avarilla pelloilla on useana kesänä kuultu ruisrääkkä tai jopa useampikin.
Soinlahden vanhojen talojen tuntumassa voi kuulla viitakerttusen ja satakielen. Siellä käännytään pohjoiseen tielle 548.
Myös Kuttakosken peltojen liepeillä kannattaa pysähtyä kuuntelemaan. Reitti päättyy Kuopio-Karttula –tielle Kuttajärven luoteispuolelle.
tammi 01 2000
Kuttajärven kierros
tammi 01 2000
Kuhanen
Kuhasen umpeenkasvanut lahti sijaitsee Vehmersalmelle Puutossalmen kautta menevän tien (5370) varrella. Kuhasen linnustoa voi havainnoida lahden ylittävältä pikkutieltä tai Roinilaan lahden pohjoispuolitse kulkevalta tieltä.
Kuhasella on kuultu mm. luhtahuitti, luhtakana, viitasirkkalintu ja rytikerttunen. Kuhanen kuten muutkin lintuvedet ovat edustavimmillaan huhti-kesäkuussa
tammi 01 2000
Silmäsuo – käytöstä poistunut täyttömaa-alue
Silmäsuolle, joka nimestään huolimatta on nykyisin mäki, pääsee kääntymällä Kuopion eteläpuolelta Pitkälahdesta (ABC-aseman kohdalta) Karttulan tielle. Noin 2 km:n jälkeen käännytään vasemmalle Heinälamminrinteen jäteaseman suuntaan. 1,5 km:n jälkeen kääntyy oikealle pieni sivutie, joka vie Silmäsuon kaasunkeräysasemalle. Sieltä lähtee talvisinkin kuljettavissa oleva polku mäen pohjoisreunaa myötäillen.
Kohdassa, josta polku kääntyy ylös täyttömaa-alueelle, on ruokintapaikka, jossa käy monen sortin tiaisia, puukiipijöitä, punatulkkuja, viherpeippoja ja käpytikkoja. Harmaapäätikka on talvehtinut useana vuonna ruokinnan lähistöllä ja lähistön kuusikossa on tavattu usein myös pohjantikka tai kuultu pyy vislaamassa.
Varsinaisella täyttömaa-alueella, missä on runsas ruderaattialue (joutomaakasvillisuutta) ja pensaikkoja, on talviaikaan nähty mm. isolepinkäinen, tikli ja vuorihemppo. Lämpöä keräävänä mäkenä ja toisaalta osin edelleen palavana ”jättikompostina” Silmäsuolle tulee varhain keväällä pälvilaikkuja. Niinpä kevään ensimmäiset pulmuset ja kiurut nähdään usein Silmäsuon pälvissä.
Mäen laella on muutaman metrin korkuinen tarkkailulava, mistä on varsin mukava näkyvyys staijaamiseen. Lavalta käsin on hyvät mahdollisuudet nähdä maaliskuinen merikotka tai hiirihaukka. Läheinen jäteasema houkuttelee suuren määrän varislintuja ja tietenkin varhaiset lokit ruokailemaan, mikä tuo vilskettä Silmäsuonkin ilmatilaan. Sulan maan aikaan vilskettä ilmatilaan tuovat myös lennokit, sillä mäen päällä on lennokkikerholla kaksi nurmikenttää. Ne pitävät maisemaa avoimena ja rikastuttavat lintuvalikoimaa.
tammi 01 2000
Kiuruveden lahdet
Kiuruveden rautatien eteläpuoleisissa matalissa ja reheväkasvuisissa lahdissa kasvavat seutukunnan parhaat järviruoikot. Parhaiten alueen näkee menemällä Lapinniemeen joko radan reunaa sen eteläpuolella kulkevaa pikkutietä tai pohjoispuolella hiukan kauempana radasta kulkevaa kylätietä.
Eteläpuolelta Kiuruveden lahtiin on lähes mahdoton nähdä korkeiden rantapensaikkojen ja näkyvyyttä estävän järviruoikon takia. Järveen tutustuu parhaiten veneellä. Veneiden laskupaikalle pääsee Honkarannan kautta tieltä 5631. Laskupaikka on radan vieressä, Lapinniemen vastarannalla.
Alueen pesimälinnustoon kuluu noin 150 parin pikkulokkikolonia ja (mahdollisesti) ruskosuohaukka. Myös kaulushaikara puhaltelee säännöllisesti alueella. Härkälinnun hirnuntaa on myös kuultu järveltä.
tammi 01 2000
Toukkasuo ja Huttusuo
Toukkasuon-Huttusuon alue sijaitsee kunnan lounaisnurkassa Koivujärven pohjoispuolella lähellä Oulun läänin rajaa, GT-karalla sanan ”Säärimäki” alla. Soiden linnuston kuuluu mm. laulujoutsen, riekko, nauru-, pikku- ja kalalokki, kurki, kuovi, liro, suokukko ja valkoviklo.
Parhaiten suolle pääsee Huttumäen talojen kohdalta. Laskeutumalla kyläteiltä kohti lounasta noin 150 metriä tulee avoimen Huttusuon (neva) pohjoispäähän. Toukkasuo on tällöin suoraan etupuolellasi noin puolen kilometrin päässä ja soiden avoimet osat ovat käytännössä lähes yhteydessä toisiinsa. Soiden välissä on hieno vanhan metsän saareke.