Ohtaansalmi on maakuntien vaikuttava rajavirta. Joinain keväinä salmessa on lepäillyt monipuolinen vesilintuvalikoima.
tammi 01 2000
Ritisenlahti
Ritisenlahti on jo aikaisin keväällä varsin hyvä vesilintupaikka, kun sen Keskisen lampeen yhdistävä puro sulattelee sitä. Puron ylittävän sillan kupeessa on parkkipaikka ja itse sillalta on hyvä lintuja tarkkailla.
Kesän tultua voi ruovikoista kuulla kaulushaikaran puhaltelua ja nähdä ruskosuohaukkoja lekuttelemassa sen yllä. Läheiset pellot paljastuvat aikaisin keväällä ja sinne kerääntyy runsaasti mm. rastaita, peippoja ja muitakin pikkulintuja. Kesäöisin rannan pensaikoissa lavertelee usein viitakerttunen ja viitasirkkalinnun surinaakin saattaa kuulla.
Ritisenjärven länsipuolella on peltoja ja niittyjä, joilla tapaa keväällä mukavasti muuttavia lintuja ja kesäisin voi ruisrääkkäkin narista.
tammi 01 2000
Soinilansalmi-Kurjala-Horsmalahti-Suvasvesi
Soinilansalmi-Kurjala-Horsmalahti -maisemareitti sijaitsee kirkasvetisen Suvasveden länsirannalla. Alueelle pääsee ajamalla Heinävedentietä 27 km kirkonkylältä itään ja kääntymällä heti koulun jälkeen pohjoiseen Soinilansalmentielle.
Soinilansalmen Pöljänsalmen levikkeelle voi leiriytyäkin.
Kurjalan kylältä 5 km Kurjalanrannantietä pohjoiseen sijaitsee Horsmalahden veneranta.
Kiireettömän retkeilijän kannattaa tehdä pistoja myös Kurjalan kylältä kaakkoon, Kolarinpellon ja Kolarinsaaren teille.
Maantiereitti tarjoaa mahdollisuudet yölaulajien kuunteluun sekä pelto-, lehto- ja ranta- lintujen havainnointiin hulppeissa maisemissa, jollaisia avautuu Soinilansalmelta, Kurjalan kylältä, Haalanmäeltä ja Horsmalahdelta.
Suvasveden saaristolinnustoa edustavat kuikka, kaakkuri, kalasääski, jalohaukat, selkälokki ja uudistulokkaana merimetso. Rannoilla pesivät härkälinnut, joutsenet, kurjet, hiirihaukat, kuhankeittäjät ja pyrstötiaiset. Kurjalan kylällä musisoivat viitakerttuset ja Kolarinpellontien pohjoispään harmaaleppä-kotkansiipilehdossa mustapääkertut.
tammi 01 2000
Liukonpelto
Liukonpellon ja viereisen Susijärven peltoaukeita voi katsella pikkuteiltä, kunhan ei estä muuta liikennettä. Peltoaukeilla voi paikallisen peltolinnuston lisäksi staijata muuttavia petolintuja.
tammi 01 2000
Äyskoski – Koskiselkä
Äyskoski on kolme kilometriä pitkän Nilakka-järven ja Koskiselän yhdistävän koskireitin alin koski. Vuolas virtaus pitää Koskiselän luoteispään avoinna pitkälle syksyyn ja avaa jään varhain keväällä.
Paikalle pääsee parhaiten ajamalla Tervon keskustasta noin puoli kilometriä Vesannolle päin ja kääntymällä oikealle Utrianlahden suuntaan (tie 5517). Noin seitsemän kilometrin jälkeen hieman ennen Lohimaata on oikealle Karavaanitien viitta. Tietä ajetaan noin 200 m ja auton voi jättää tien päässä oleville levikkeille. Aivan rannan tuntumassa kulkee kävelytie, jolta on hyvä näkyvyys Äyskosken alapäähän ja Koskiselälle.
Syksyisin paikalla levähtävät monet vesilinnut, joukossa myös pohjoisia lajeja, kuten alli, mustalintu, uivelo ja pilkkasiipi. Myös kevätmuuton aikaan alueella tavataan runsaasti vesilintuja. Koskikara on vakiotalvehtija koskiosuudella. Harvinaisia vierailijoita ovat olleet mm. merikotka ja allihaahka.
Sopivia paikkoja itse kosken tarkkailuun ovat Lohimaan kävelysilta, jolle pääsee Lohimaan pihasta sekä tien 5517 maantiesilta, jolta on näkymä myös Äyskosken yläpuoliselle Koskilammelle.
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
