Sanna Hakkarainen

Vuonna 1924 perustettu Suomen Lintutieteellinen Yhdistys alkoi saada 1960-luvulla rinnalleen maakunnallisia lintuharrastajain ja -tutkijain yhdistyksiä.Yhdistysten keskusjärjestöksi perustettiin 1973 Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto, joka organisoi harrastajatutkimuksia. Käynnistyvä ensimmäinen Lintuatlas-tutkimus (1974-79) ja muut uudet valtakunnalliset tutkimushankkeet yhdessä maakunnallisten yhteistyötarpeiden kanssa jouduttivat jo jonkin aikaa puheena ollutta lintuharrastajien yhdistystoimintaa Pohjois-Savossa. Vielä melko vähiä joukkoja haluttiin koota ja luoda yhteyksiä …

Jatka lukemista

1930-luku oli Pohjois-Savon ornitologian kukoistuskautta, kun taas 1940-50-luvut olivat hiljaiselon aikaa. 1960-luvulla alkoi näkyä merkkejä uudesta aikakaudesta, ja 1970-luku oli lintuharrastuksen voimakkaan nousun aikaa. 1960-luvulla lintuharrastajille avautui uusia mahdollisuuksia ja innoittajia. Varsin lyhyenä aikana oli ilmestynyt joukko suomalaisia määritysoppaita ja käsikirjoja, mm. Leo Lehtosen ”Jokamiehen lintukirja” (1955), Olavi Hildénin ”Retkeilijän lintuopas” (1960) sekä Olavi Hildénin …

Jatka lukemista

Professori J. A. Palmén, suomalaisen ornitologian primus motor, kirjoitti jo vuonna 1885 kansainvälisen lintutieteellisen yhteistyön puolesta ja esitti linnuston topografisen tutkimussuunnitelman. Hänen oppilaansa E. W. Suomalainen ryhtyi ensimmäisenä toteuttamaan topografista tutkimusta tarkastellen eri lintulajeja paikanlaadun mukaan ja luonnehtien lyhyesti lajien yleisyyttä. Tuleva professori Pontus Palmgren palasi näihin kysymyksiin vuonna 1932 Ornis Fennican artikkelissaan ”Lintutieteellisistä tutkimustehtävistä”. …

Jatka lukemista

Suomalainen lintutiede ”syntyi uudesti” 1930- ja 1940-luvuilla ja avautui kansainvälisesti saaden ansaitsemansa huomion ja arvostuksen. Eri lajien esiintymisestä oli jo kertynyt faunistista perustietoutta – oli saatu julkaisusarjat, ensimmäiset käsikirjat ja koottu paikallisfaunistisia havaintokatsauksia. Nyt voitiin esittää tieteellisesti uusia, haastavia kysymyksiä lajien levinnäisyydestä ja lukumäärästä. Alati muuttuva linnusto tarjosi kiinnostavia tutkimusaiheita, joihin maamme eläinmaantietäjät ja ekologit …

Jatka lukemista

Keitä lintujen elämään perehtyneitä henkilöitä eli Pohjois-Savossa 1930-luvulla? Yhden vastauksen saamme Antti Reinikaisen punavarpusjulkaisusta (1939), jossa hän luettelee suuren joukon hänelle lisätietoa antaneita suomalaisia ornitologeja. Pohjois-Savon pitäjästä hän meinitsee seuraavat kymmenkunta nimeä: metsänhoit. L. Borg (Leppävirta), reviisori J. Gustafsson (Kuopio), taiteilija M. Karppanen (Kuopion pit.), maist. H. Kuhmonen (Vesanto), yliop. O. V. Lumiala (Kuopio), herra …

Jatka lukemista