Joutenlahti on suojainen Rasvangin luoteispään lahti. Paikalle pääsee ajamalla Tervon keskustasta puolitoista kilometriä Vesannolle päin ja kääntymällä vasemmalle Suonenjoelle vievälle tielle. Lahdelle on matkaa reilu kilometri. Tielle näkyvän lahden ja maantien välissä on vaatimaton veneiden laskupaikka, jolta on lahdelle hyvä näkyvyys.
Keväisin ja etenkin syksyisin lahdelle kerääntyy muuttomatkalla olevia vesilintuja. Kesäisistä yölaulajista lahden läheisyydessä on tavattu luhta- ja viitakerttunen sekä ruisrääkkä.
tammi 01 2000
Joutenlahti
tammi 01 2000
Tervamäen näkötorni
Hautolahden kyläyhdistyksen 2010 rakentamasta hulppeasta Tervamäen näkötornista näkee miltei 360 astetta, pieni metsikkö estää ihan täyden nakyvyyden. Hyvä näköala on mm. Nilakan järvelle. Miinusta tornilla on sen normaalia korkeampi yläkaide, mikä välillä haittaa katsottaessa kaukoputkella. Muuten torni on penkkeineen mukavan tilava, joskin tärisee jonkun kiivetessä ylös.
Tornin juurella on komea kota, missä voi paistaa makkaraa ja keittää kahvia. Myös ulkohuussi lisää oleskelumukavuutta.
Ensikokemusten mukaan torni on niin petolintujen kuin pikkulintujenkin muuttoreitillä. Sieltä on havaittu syysmuutolla mm. mehiläishaukkoja ja kalasääskä sekä merikotka. Keväällä mäkeä pitkin kulki pikkulintujen virta.
Tornille pääsee perille saakka autolla: Tervon kirkonkylästä käännytään Äyskoskelle menevälle tielle no 5517. N. kilometrin jälkeen käännytään länteen Tervamäentielle, jota ajetaan n. 2 km ja käännytään oikealle tietä, jossa on näkötornikyltti. Tornille on tätä tietä n. 700 m.
tammi 01 2000
Pisa
Pisa sijaitsee Nilsiän kaakkoiskulmalla, Syvärin järven eteläpäässä. Aluetta hallitsee Pisan vuori, joka kohoaa korkeimmillaan 270,6 metriin. Pisan vuorella sijaitsee Täyssinän rauhan rajamerkki. Historiallisen arvonsa ja vaikuttavien maisemiensa vuoksi Pisa on ollut kautta aikojen merkittävä nähtävyys ja retkeilykohde. Pisan laelle perustettiin jo vuonna 1963 puolentoista hehtaarin suuruinen rauhoitettu suojelualue, jonka omistaa Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry. Vuonna 1993 perustettiin 280 hehtaarin laajuinen Pisan luonnonsuojelualue, joka on metsähallituksen hallinnassa. Luonnonsuojelualueen päätavoite on vanhojen metsien säilyttäminen ja niiden luontaisen kehityksen turvaaminen.
Alueella on opastetut polkureitit Pisan vuoren huipulle ja näkötornista avautuvat näkymät koillissavolaiseen maalaismaisemaan. Pisa sopii hyvin päiväretkien kohteeksi ja luonnonsuojelualueella saa retkeillä vapaasti jalan tai hiihtäen. Laella on uusi näkötorni, josta avautuu hulppeat näkymät (mm. Puijon torni pitäisi näkyä Pisalle noin 45 km päästä). Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet sijaitsevat vuoren itäpuolella, Valkeisen ja Ala-Siikajärven rannoilla. Ala-Siikajärveen pistää niemekkeenä myös erikoisennäköinen pyöreäpäinen Kypäräisen vuori.
Lisää tietoa ja alueen kartta löytyy täältä
Alueen pesimälinnustoon kuuluvat mm. sirittäjä, pyy, metso, puukiipijä, idänuunilintu, peukaloinen, kuusitiainen ja palokärki.
tammi 01 2000
Keskimmäinen
Maaningan ja Siilinjärven rajalla sijaitsee rehevä Keskimmäisen järvi. Järveä voi katsella ympäröivien peltojen takaa tieltä käsin.
Parhaimmillaan järvi on jäiden sulaessa purojen suilta, jolloin sinne kerääntyy suuri joukko vesilintuja. Järvellä levähtää myös hanhia, kurkia ja kahlaajia.Yölaulajista alueella tavataan mm. kaulushaikaraa, luhtahuittia ja ruisrääkkää sekä petolinnuista ruskosuohaukkoja.
Keskimmäinen on myös kylän nimi, jonka peltoja voi tarkastella vaikkapa Peräsuontien varrelta. Peltojen yli kulkee petolinnuista erityisesti piekanoiden muuttolinja ja pikkulinnuista peipot ja järripeipot, jotka keväin syksyin kuhisevat peltojen liepeillä
tammi 01 2000
Hämeenlahti
Hämeenlahti on Onkiveden rehevöitynyt eteläpää, jonne lähtee tie Kinnulanlahden koulun kohdalta. Lahden lintuja voi havainnoida sitä ympäröiviltä pelloilta.
Hämeenlahdella voi nähdä vesilintuja, kerran on tavattu virtavästäräkki ja rytikerttunen.
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
