Iso-Jälän ja Juurusveden väliin jäävä kapea, luode-kaakko-suuntainen maakannas katkeaa Siltasalmessa, jonka ylittää silta.

Paikka on hyvä syksyinen muutonseurantapaikka, jossa näkee sekä vesialueita seurailevia vesilintuja, hanhia ja kahlaajia että kannasta pitkin liikkuvia pikkulintuja.

Parhaat näkymät avautuvat sillan tieltä, mutta havainnointi siltä on hankalaa tien kapeuden ja varsin vilkkaan liikenteen takia. Parhaat paikat havainnoida ovat sillan vierustan Juurusveden puoleiset matalat maapenkereet ja sillan pohjoispuolella n. 400 m:n päässä oleva Juurusveden pikkuniemekkeen kärki.

Paikalta on havaittu mm. hyviä hanhi-, koskelo-, kahlaaja- ja tiaismuuttoja. Harvinaisuuksia edustavat mm. jääkuikka, pikku-uikku, leveäpyrstökihu ja pähkinänakkeli.

Kevätön on Siilinjärven kirkonkylän luoteispuolella sijaitseva, lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluva lintujärvi, jonka linnusto on lajistollisesti köyhtynyt vuosikymmenten saatossa. Parhaimmillaan järvi on touko- ja kesäkuussa, jolloin järvellä tapaa seudun perusvesilintuja. Lajistoon kuuluvat myös ruskosuohaukka, kaulushaikara ja laulujoutsen.

Linnustollisesti mielenkiintoisimpia osia ovat itärannan ruoikkovaltaiset lahdet (Taivallahti, Likolahti, Pikonlampi ja Juurikkalahti) ja itärannan Pirttilahtea ympäröivät peltoalue, jonka Aappolantien varrelle syntyy keväisin nopeasti kuivuva tulva-alue, jonne voi kerääntyä jonkin verran vesilintuja, hanhia ja kahlaajia.

Järven itäosassa työntyvällä Panninniemellä on satakielelle ja viitakerttuselle sopivia pensaikkoalueita.

Kullekin kohteelle pääsee vt:ltä 5 kääntyviä kyläteitä pitkin, joskin kohteiden läheisyyteen pääseminen on paikoin hankalaa peltojen ja asutuksen takia. Järvellä ja ranta-alueilla tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. harmaasorsa, mustapyrstökuiri, rytikerttunen, sepeltasku ja kultasirkku.

• Aappolantie: Google Maps

Apaja-Kumpunen on Siilinjärven kirkonkylän lounaispuolella sijaitseva, peltoalueiden ympäröimä lampi, jonka rantoja verhoavat pääosin sara- ja pajupensaikkovyöhykkeet.

Lammen kelluslehtikasvillisuuden valtaamalle avovesialueelle kerääntyy varsinkin syksyisin sorsalintuja, sotkia, uiveloita ja joutsenia. Lampi on rauhoitettu metsästykseltä. Keväisin lammella levähtää jonkin verran muuttavia vesilintuja ja ympäröivät peltoalueet houkuttelevat puoleensa mm. kapustarintaparvia.
Pesimälajistoon kuuluvat tavallisimmat puolisukeltajasorsat, tukkasotka ja kahlaajat. Alueella tavattuja harvinaisuuksia ovat mm. pikku-uikku ja keräkurmitsa.

Lammen lintuja voi havainnoida etelärannan koivikkoniemekkeeltä (Viitonen-tieltä käännytään Kasurilassa Räimäntielle ja edelleen 1,5 km:n päästä käännytään länteen Hussolantielle, jolta lampi näkyy moottoritien alituksen jälkeen oikealla; niemekkeelle pääsee peltojen ylitse ojanpientareita pitkin). Lampi näkyy myös itäpuolen kumpareelta (moottoritien Kasurilan rampin länsipäästä käännytään etelään Ramppitielle, jonka päästä kävellen moottoritien kuvetta ja pellon/metsän reunaa pitkin moottoritien ali tulevalle peltotielle, jota pitkin pääsee kumpareelle).

Pelloilla liikutaan vain pientareilla tai peltoteillä.

• Hussolantie: Google Maps