Haapajärven eteläpäässä sijaitseva Savonselkä ja sen lahdet tarjoavat vesilinnuille oivallisen pesimäympäristön. Alueelle pääsee parhaiten Peltosalmelta länteen menevää tietä (563) sekä ko. tieltä Kihlovirralle menevältä tieltä. Kohde on isoalainen ja vaikeasti hallittava.
tammi 01 2000
Pohjois-Haatala ja Haatala
Maaninkajärven, siis vesistön, itäpuolella kulkevan tien varrelta löytyy myös laajoja peltoaukeita. Lintuharrastajilla onkin parhaaseen muuttoaikaan usein tapana kiertää Maaninkajärvi, jolloin matkan varrelta löytyvät Lapinjärvet, Vianta, Patalahti, Haatalat, Tavinsalmi ja Mustajärvi. Reitti on suosittu myös yölaulajaretkillä.
Pohjois-Haatalan kumpuilevia peltoja on mukava katsella Pieni-Maaninkajärven tien risteyksestä, mistä on laajat näkymät. Peltojen päällä näkee usein petolintuja kuten tuuli- ja sinisuohaukkoja, alaville kohdille taas kerääntyvät kurjet ja joutsenet.
Haatalan peltoja kannattaa katsella monestakin kohtaa, yksi parhaita on linkin Kuoppaharju, jonka pelloilla levähtää keväisin mm. kapustarintoja, töyhtöhyyppiä ja pulmusia.
tammi 01 2000
Siilinjoki ja Pöljänjoki
Kunnassa on niukasti pakkastalvina sulana pysyviä koskialueita ja nekin ovat kapeita, enemmän purotyyppisiä virtavesipaikkoja.
Siilinjoki virtaa 1,5 km pitkänä kapeana norona Siilinjärven kirkonkylän läpi Pieni-Sulkavasta Siilinlahteen. Uoma pysyy avoimena alkutalven, mutta jäätyy yleensä umpeen keskitalven pakkasissa. Jokiuoman näkee useista paikoista uoman varren pikkuteiltä ja jalkautumalla jokipätkän voi kompata läpikotaisin. Joen suistoa voi tarkkailla Joentauksessa.
Pöljänjoki, joka alkaa Pöljänjärven kaakkoisnurkasta ja laskee pari kilometriä kaakompana Sulkavanjärveen, pysyy sulana vähintään alkutalven, lauhempina talvina lähes koko pituudeltaan läpi talven. Joen niskasulan näkee Pöljän koulun kohdalta länteen lähtevän Ollikkalantien sillalta. Joen parhaat kohdat ovat Saitalammen ja Pöljänmyllyn välillä, joiden sulat voi tarkistaa kätevimmin paikoista, joissa vt 5 ylittää joen ja Varpaisjärventie ylittää joen. Saitalampi pysyy osittain sulana varsin pitkään ja lammen voi nähdä parhaiten kävelemällä vt:n 5 sillan kohdalta 100 m länteen ja nousemalla lampeen rajautuvalle junaradan penkalle.
Em. kohteiden talvisia vakiovieraita ovat koskikarat. Silloin tällöin puroilla yrittävät talvehtimista yksittäiset sinisorsat. Siilinjoessa talvikautena tavattuja harvinaisuuksia ovat olleet pikku-uikku, tavi, telkkä, nokikana ja liejukana. Keväällä joella on tavattu mm. kuningaskalastaja. Pöljänjoen talvista rariantia ovat mm. harmaahaikara ja jalohaikara.
tammi 01 2000
Nokisenkoski ja Vaajasalmi
Nokisenkoski sijaitsee Niiniveden ja Miekkaveden välissä Tyyrinvirrasta vajaa 10 km pohjoiseen. Kosken yli menee tien 545 silta. Nokisella ja sen läheisessä Vaajasalmessa (Tervoon menevän tien 5460 varressa) on talvisaikaan tavattu koskikarojen lisäksi vesilintuja, mm. kuikka ja merimetso. Keväällä etenkin Vaajasalmessa nähdään muuttomatkalla lepäileviä laulujoutsenia, kuikkia ja telkkiä.
Saman tien varrelta voi kevätsulia tarkastella myös Putaansalmen ja Säynätsalmen siltojen tuntumasta. Viime mainitussa paikassa on myös grillikatos.
tammi 01 2000
Patalahti ja Patajärvi
Alueella on 3 lintutornia:
Ajo-ohje: Ajetaan kantatietä 77 (Siilinjärvi–Viitasaari). Torni on Maaningan kuohuvalta Viannankoskelta 500 m jälkeen tien pohjoispuolella. Lintutorni-viitan kohdalla on p-paikka.
Itäpuolella kunnostettu Vanha torni, kävelymatkaa n. 400 m
Itäpuolen uusi torni, kävelymatkaa n. 1 km (ohi vanhan tornin)
Länsipuolen hulppea ja korkea torni, kävelymatkaa n. 1 km.
Patalahden Natura / IBA-alue on laaja ruovikkoinen järvenlahti, jota on kunnostettu veden pinnan nostolla ja ruoppaamalla.
Patalahden ympäri kulkee n. 5 km pitkä polku, jonka silloilta voi myös havainnoida linnustoa.
Parhaat havainnot: viiksitimali (n. 15 loka-marraskuussa 1999), jalohaikara, arosuohaukka harmaasorsa
Lajistoon kuuluvat mm. kaulushaikara, harmaasorsa, rusko- ja sinisuohaukka, suopöllö, laulujoutsen, kurki ja sorsalinnut. Muuttoaikaan alueella levähtää kahlaajia. Kesällä Patalahdella voi kuulla luhtahuitin ja jopa luhtakanan ja rytikerttusen.
Lahden N-puolelta Patajärven ja Patalahden välitse kulkevalta tieltä voi katsella yläpuolista Patajärveä. Tielle näkyvän puron suulle aukeaa aikaisin keväällä sulapaikka, joka houkuttelee näyttävän valikoiman vesilintuja ja kahlaajia, jopa kaulushaikara on usein näkysällä. Patajärven rantamilta löytyy myös tulvapeltoja, joilla levähtää keväisin mm. hanhia ja kurkia
Laita havaintosi Tiiraan!
Tutustu ja osallistu!
