tammi 01 2000

Talaskangas

Vieremän tunnetuin luontokohde on metsien suojelutaistot Suomessa käynnistänyt Talaskangas. Pitkälle entisen Vuolijoen kunnan, nykyisen Kajaanin kaupungin puolelle Kainuuseen (Sopenmäkeen) jatkuva erämaa on luonnonsuojelualuetta.

Talaskankaalle löytää kulkemalla Karankamäen kylältä pohjoiskoilliseen lähtevää Talaskankaantietä. Talaskankaalle on viitoitus ja sieltä löytyy luontopolku opastetauluineen. Toinen mahdollisuus on tulla alueelle Oulun läänin puolelta hieman lääninrajan pohjoispuolella kulkevaa Vihotintietä.

Talaskankaan metsien ja soiden pesimälajistoon kuuluvat mm. metso, palokärki, pohjantikka, kuukkeli, suopöllö ja lapinpöllö. Alueella pesivät myös liro, valkovilklo, tilhi, niittykirvinen, pikku- ja isokäpylintu.

Kohteeseen liittyy Sonkajärven puolella rajaa oleva Sukevan yhteismetsän rauhoittama Joutensuon soidensuojelualue, jolla pesivät mm. kapustarinta ja pikkukuovi.

Lisätietoa Talaskankaan luonnonsuojelualueesta löytyy täältä:

Vieremä; Talaskangas; Kuva: Timo Hämäläinen

tammi 01 2000

Konnekoski

Konnekoski on Hankaveden ja Konneveden välissä. Se sijaitsee kirkonkylästä noin 10 km länteen ja on merkitty nimellään kartalle.
Konnekoskella tavataan silloin tällöin talvehtivia vesilintuja, mutta parhaimmillaan se on keväällä kuikkineen ja härkälintuineen. Rannoilla on komeaa metsää, jossa voi tavata vaikkapa palokärjen.

tammi 01 2000

Kaatiainen

Kaatiainen on pienehkö erämainen järvi Nissilän kylän tuntumassa kunnan pohjoisosissa. Kaatiaiselle pääsee Nissiläntieltä (5911) oikealle järven pohjoispuolelle kääntyvän Kylmäpurontien kautta. Luoteispuoleisten peltojen halki kulkee tie venerantaan, josta näkee järvelle.

Kaatiainen on maisemallisesti merkittävä pienkohde. Sen linnustoon kuuluvat mm. mustakurkku-uikku, laulujoutsen, kurki ja pikkulokki sekä muita lintuvesilajeja.

tammi 01 2000

Kalajanvuori, Enoniemi, Hanhitaipale

Konneveden Rautalammin puoleinen ranta on monin paikoin varsinainen kallioiden kerääntymä. Siellä on jyrkänteiden laella, Enonniemen – Kalajanvuoren alueella, säilynyt hienoa metsää, vaikka kallionlakien välit onkin puista putsattu.

Kalajanvuoren merkitty 3 km:n polku vie Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta Kalajanlammen nuotiopaikalle. Sama reitti tuo patikoijan takaisin lähtöpisteeseen. Kalajanvuoren alue kuuluu Natura 2000 -ohjelmaan ja valtakunnalliseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Alueella on myös valtakunnallisesti arvokkaita kallioita ja vuorelta avautuu ehdottomasti kappale kauneinta Suomea.

Suomen uusin kansallispuisto perustettiin alueelle syksyllä 2014:

Kallioinen seutu on Pohjois-Savon varminta kehrääjäaluetta. Muitakin vanhojen metsien lintulajeja tavataan runsaasti, huuhkaja on erityisen mieltynyt näihin vaikuttaviin louhikkoihin.

Konnevesi on itse komea selkävesi, osa kansallisvettä, Rautalammin reittiä. Siellä pesii kuikka, kalasääski, selkälokki ja kalatiira. Kallioisten saarien lisäksi järvellä löytyy myös reheviä saaria lehtoineen, mm. lehmuksia esiintyy upeina puina.

Tero Pelkonen – Kalajanvuori, Etelä-Konneveden kansallispuisto 15.8.2015

tammi 01 2000

Viannankoski

Kaarina Heiskanen – Viannankoski, Maaninka 12.12.2020

Viannankosken kautta laskevat vedet Onkivedestä Maaninkajärveen. Suuri uoma on sula läpi talven.
Viannankosken yli kulkee kantatie 77 hiukan Ahkiolahden kanavalta länteen. Sillan luona on parkkipaikka, jolle voi jättää auton ja katsella virtaa sillalta käsin. Viannan vanha kanava virran koillispuolella on viehättävä paikka ja järven ruovikoineen näkee sieltä paremmin.
Viannankoskella talvehtii koskikaroja ja joskus jokunen vesilintu. Siellä on nähty mm. sinisorsa, allihaahka ja ristisorsa. Keväällä sula aukeaa nopeasti ja jään reunoilla lepäilee lukuisasti lintuja, joskus jopa hanhia. Vakiolintuja ovat lokit, vesilinnut ja kuovit.

Kaarina Heiskanen – Maaninka, Viannankoski 8.5.2016