Hanhihulinan jatkot

Eelis Rissanen – Valkoposkihanhet 13.10.2020 Maaninka, Tavinniemi

Lokakuun toinen viikko tarjosi edelleen yltäkylläisesti valkoposkihanhia. Kuten joku oli osuvasti tilanteesta todennut: ”Kattoon vuan sonta ropisoo”. Monituhatpäisiä parvia havaittiin edelleen muutamilla paikkakunnilla ja kuluneen viikon mahdollisesti suurin rypäs löytyi Riistavedeltä, pääluku 10 000. Yksilömäärän hankala arviointi on aiheuttanut ilmoittajille jos jonkinmoista päänvaivaa ja epävarmuutta lopullisiin lukemiin, mutta silti arviotkin on tärkeää ilmoittaa. Metsähanhia ilmoitettiin enimmillään Lapinlahden Korpijärveltä nelisensataa, tundrahanhia pyyhälsi ohi kymmennittäin per päivä, suurimman muuttoparven ollessa parisataa. Saman verran laskettiin myös suurimman sepelhanhiparven kooksi.

Kari Hänninen – Sepelhanhi 10.10.2020 Kuopio Puutossalmi

Allien muutto mitä ilmeisimmin hiipui viikon puoliväliin mennessä, mustalintuja kulki muutamia. Pilkkasiivistä tuli kuluneelta viikolta enää yksi parvihavainto. Kuopion Puutossalmella ilahdutti muuttomatkallaan ollut pikkukajava. Kyseessä on vasta neljäs havainto lajista Pohjois-Savossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pikkujoutsenia löytyi Nilsiästä kolme, Riistavedeltä yksi ja Siilinjärveltä neljä. Laulujoutsenia on vielä maltillisesti muutaman sadan parvissa. Iisalmessa piipahti laiturilla jalohaikara, harmaahaikaroita havaittiin muutamia. Suonenjoella vaihtelua räkättirastaisiin toi sepelrastas. Kesästä puolestaan muistutti vielä Siilinjärven Raasiolla yksinään piipertänyt pikkutylli.

Ilkka Markkanen – Pikkukajava 6.10.2020 Puutossalmi, Kuopio

Tilhien parvet ovat jälleen helisseet tuttua syyssävelmäänsä. Useamman sadan linnun parvi tyhjentää nopeasti pihlajat marjoista, jos jotain on rastaiden jäljiltä jäänyt vielä syötäväksi. Vääjäämättä lähestyvästä talvesta kertovat myös ikkunanpielistä hyönteisiä koputtelevat tiaiset. Se jos mikä saa kahvi- tai teekupposensa ääressä istuvan ihmisasujan vetämään villasukat syvemmälle jalkaan.

Matti Hakkarainen – Tilhet 10.10.2020 Varpaisjärvi

Lintukurssin 2020 jatkokurssin loppulitviikki

Liisa Tolvanen – Kurssilaiset Keihäsjärven lintutornilla taukoilemassa

Suonenjoen keväisen lintukurssin  innokkaat lintuharrastajat osallistuivat täysimääräisesti syksyiseen jatkokurssiin. Keväällä koronarajoitukset siirsivät osan opetuksesta verkkoon, mutta nyt syksyisen jatkokurssin teoriat saimme opiskeltua siisteissä sisätiloissa. Käsien pesut ja turvaetäisyydet tulivat opetustilanteissa tutuiksi rutiineiksi ja olivat mielessä myös retkipäivänä.

Jatkokurssin ohjelmassa tutustuimme noin 50 uuteen lintulajiin ja niiden suosimiin elinympäristöihin. Kyseiset lajit ovat vähän harvinaisempia, eikä niitä tule vastaan ihan jokaisella retkellä. Lajivalikoima oli kuitenkin valittu sellaiseksi, että kaikkia lajeja on havaittu vuosittain Pohjois-Savon alueellakin. Lajitietämyksen lisäksi saimme lisätietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista linnustoon ja lintujen uhanalaisuudesta Suomessa.

Jatkokurssin viimeinen kokoontumiskerta toteutui maastoretkenä Karttulan Keihäsjärven uudelle lintutornille. Aloitimme heti aamun valjettua klo 8:00 ajomatkojen kuulumisia vaihtaen. Keihäsjärven yllä ja Suonenjoen suunnalla oli aamulla sumupilvi, joka kuitenkin pian haihtui kevyen tuulenvireen viedessä sen mukanaan. Aamun ensimmäisinä tunteina kuuntelimme harvakseltaan ohi lentävien lintujen ääniä, paikallisena järvellä oli vain kaksi joutsenta. Toiveissa oli nähdä edes yksi muuttava hanhiparvi, mutta hanhet väistivät tyystin Keihäsjärven alueen sunnuntain aamutunteina. Paras parvi lintuja oli naakkojen ja varisten sekaparvi, joka tuli Syvänniemen suunnalta ja jatkoi Kuttakosken suuntaan.

Kävimme katsomassa Pitkäjärven rannalta siellä mahdollisesti olevia lintuja ja löysimme sieltä joutsenparven, sinisorsia ja neljä haapanaa. Retkeen kuuluu nokipannukahvien keittäminen ja eväiden nauttiminen.

Sää suosi retkeämme, lämpötila oli ajankohtaan nähden lämmin +7C. Keihäsjärven upeat retkeilypuitteet saivat kiitosta. Tämän kohteen ovat löytäneet monet muutkin, kun aamun edetessä paikalla kävi monta ryhmää ja heti meidän jälkeenkin parkkipaikka täyttyi autoista.

Retkemme kohokohdaksi muodostui pyrstötiaisten esittäytyminen aivan tornin vieressä olevissa koivuissa. Kaikki ennättivät nähdä kahdeksan linnun parven, joka jatkoi matkaa kaikessa rauhassa rannan koivikoita seuraillen. Retkellä näimme kaikkiaan 20 lajia.



Liisa Tolvanen

Savolaista arktikaa ja euroviikonloppu

Ilkka Markkanen – EuroBirdwatch 4.10.2020 Puutossalmi, Kuopio

Jos vuoden 2019 syysmuutto jäi muistoihin lähinnä lässähtäneenä pannukakkuna, on kuluva syksy tarjonnut kiikaroitavaa siitäkin edestä. Sää on ollut suosiollinen, niinpä arktikan taivaltajat ovat kuluneella viikolla yltäneet meidänkin nurkillemme. Erityisesti valkoposkihanhia on ollut runsaasti liikkeellä. Sata- ja tuhatpäisiä muuttoparvia on voitu ihailla niskat kenossa pitkin Pohjois-Savoa. Suurin yksittäinen ilmoitettu parvi on ollut noin 6 000 lepäilevää vapoa Maaningan Lapinjärvellä. Myös tundra- ja sepelhanhia on kirjattu viime vuotta runsaammin, molemmista satoja muuttajia. Metsähanhia on kulkenut muutamia satoja, lisäksi harjaantuneisiin silmiin on osunut jokunen lyhytnokkahanhi. Muutoin syksystä ovat kertoilleet mm. pihlajia tyhjentävät tilhiparvet sekä rastaiden, järripeippojen ja kottaraisten muuttoporukat.

Kaarina Heiskanen – Valkoposkihanhet 1.10.2020 Maaninka

Viikonloppuna päästiin viettämään EuroBirdwatch-tapahtumaa, joka tarjosi kuin tilauksesta paikallista arktikaa. Kuopion Puutossalmen innokas päivystysporukka kirjasi Tiiraan hanhien lisäksi mm. kymmeniä pilkkasiipiä, alleja, lapasotkia ja toistasataa kuikkaa. Koko viikon aikana allihaviksia ehti kertyä yli tuhat.

BirdLifen EuroBirdwatch20 keräsi Suomessa yli 10 000 osallistujaa (koko Euroopassa liki 24 000) ja eniten lintuja ilmoitettiin Suomesta, huikeat 2 527 000 yksilöä! Koko tapahtumassa kerättiin havainnot 5 980 000 linnusta, joten suomalaiset ilmoittivat tästä leijonanosan. Yleisin lajihaviksemme oli luonnollisesti valkoposkihanhi (1 460 000), toiselle sijalle liihotteli kurki (84 600) ja kolmanneksi ylsi metsähanhi (73 800). Pohjois-Savo seurasi vahvasti tätä samaa suuntausta, lisänä mm. tundrahanhet, laulujoutsenet ja räkättirastaat.

Loppuun parvikimaraa Puutossalmelta Ilkka Markkasen ikuistamana.

Ilkka Markkanen – Sepelhanhet 30.9.2020 Puutossalmi, Kuopio
Ilkka Markkanen – Allit 30.9.2020 Puutossalmi, Kuopio
Ilkka Markkanen – Pilkkasiivet 3.10.2020 Puutossalmi, Kuopio
Ilkka Markkanen – Tundrahanhet 4.10.2020 Kuopio
Ilkka Markkanen – Kuikat 4.10.2020 Kuopio
Ilkka Markkanen – Lapasotkat & Jouhisorsa & haapana 4.10.2020 Kuopio
Ilkka Markkanen – Pilkkasiivet & Lapasotka 4.10.2020 Kuopio

Siivekäs 1990-1999


Lehden kansikuva on linkki lehteen, joka avautuu uuteen ikkunaan pdf- tiedostona

Siivekäs 1990; 1
Siivekäs 1990; 2
Siivekäs 1991; 1
Siivekäs 1991; 2
Siivekäs 1992; 1
Siivekäs 1992; 2
Siivekäs 1993; 1
Siivekäs 1993; 2
Siivekäs 1994; 1-2
Siivekäs 1995; 1
Siivekäs 1995; 2
Siivekäs 1996; 1
Siivekäs 1996; 2
Siivekäs 1997; 1-2
Siivekäs 1998; 1
Siivekäs 1998; 2
Siivekäs 1999; 1
Siivekäs 1999; 2

EuroBirdwatch 3.-4.10.

Kaarina Heiskanen – Valkoposkihanhet 29.9.2020 Hakkio, Maaninka

Tulevana viikonloppuna on jälleen BirdLifen järjestämän EuroBirdwatch-tapahtuman aika. Kyseessä on Euroopan suurin lintuharrastustapahtuma, johon osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Ole sinäkin yksi heistä! Tavoitteena on herätellä kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Lintuyhdistys Kuikka kannustaa jäseniään sekä kaikkia linnuista ja luonnosta kiinnostuneita retkeilemään tulevana viikonloppuna ja tallentamaan kaikki havainnot Tiira-lintutietopalveluun su 4.10. klo 16 mennessä. Yksilömäärien ilmoittaminen on tärkeää, samoin aikarajan noudattaminen, jotta BirdLife Suomen eteenpäin lähettämät tiedot kattavat kaikki havainnot. Suomesta on ilmoitettu useana vuonna eniten lintuja, jopa yli kaksi miljoonaa yksilöä. Siinäpä jälleen oiva tavoite.

Lue lisää tapahtumasta BirdLife Suomen sivuilta.