Talvi viuhahti, muutto hidastui

Mika Räisänen – Piekana 17.4.2020 Maaninka

Kevätmuuton vauhdikas hurma hyytyi kohti nokkaa puhaltavaan pohjoistuuleen ja lumituiskuihin. Petolinnuista piekanoita muutti hyvällä sykkeellä, ja muuttavia yksilöitä saatiin ynnättyä kymmeniä monena päivänä. Sääksiä on alkanut saapua tiputellen. Ensimmäinen havaittu muuttohaukka liihotteli Pohjois-Savoon sunnuntaina. Mitä pöllöihin tulee, suopöllöstä kirjattiin ensimmäinen havainto Lapinlahdella ja Nilsiässä näyttäytyi mitä ilmeisimmin tunturipöllö, joka kuitenkin katosi tuiskuun.

Ilkka Markkanen – Kurjet 13.4.2020 Maaninka

Pelloilla vilske lisääntyi pikkuhiljaa, kun kurkia, kuoveja ja rastaita saapui lisää. Sinisorsia asettautui suuriksi, parinsadan yksilön parviksi. Ensimmäiset mustalinnut havaittiin Nilsiässä, heinätavipariskunta Maaningalla.

Peippoja muutti runsaasti suurina parvina. Uusiksi lajeiksi tälle vuodelle ehättivät myös tiltaltti, valkoviklo ja punajalkaviklo. Siilinjärvelle moottoritien varteen laskeutui kaksi valkoposkihanhea.

Tero Pelkonen – Kuningaskalastaja 15.4.2020 Petonen, Kuopio

Muutoin kohtalaisen hiljaisen ja tuiskuisen viikon ehdottomasti säkenöivin kohokohta oli Kuopion taajamapusikkoon 14.-15. päiväksi tupsahtanut kuningaskalastaja, joka kiilasi itsensä iloisena uutisena myös Savon Sanomien etusivulle. Kuinka ymmällään lintu oli saamastaan huomiosta, ei voi tietää, mutta ohikulkijoille ja vartavasten tulleille se toi varmasti suurta iloa.

Ps.
Iisalmessa on havaittu huhtikuun alkupuolella korpimetso, eli teeren ja metson risteymä. Emona on ollut koppelo ja isänä teeri. Vuosittain näitä oikkuja tavataan koko maassa kymmenisen yksilöä, esiintyvyyteen vaikuttaa metso- ja teerikantojen suuruus. Jos toista on vähemmän kuin toista, riski paritella ”nuapurin” kanssa lisääntyy. Luonnossa risteymä ei tiettävästi kykene lisääntymään.

Tarmo Huttunen – Korpimetso 14.4.2020 Heinäjoki, Iisalmi

Linturetkellä Puijolla

Tällä videolla pääset retkelle Puijon luontopoluille.
Retken pääosassa ovat lintujen äänet, etenkin niiden laulut, joita kuunnellaan eri paikoissa pysähdellen.

Äänet eivät ole autenttisia siinä mielessä, että ne olisi taltioitu kyseisellä paikalla. Ne ovat kuitenkin sillä tavalla realistisia, että kuvan paikalla melko todennäköisesti voi kyseisen lajin havaita.

Videon tekemisessä on ollut suurena apuna kuopiolainen luontoäänittäjä Lauri Hallikainen ja siinä on käytetty hänen luvallaan äänitteitä ”Kultasointu”- levyiltä.

Kun virität korvasi oikein kunnolla, kuulet toki muitakin lajeja kuin selosteessa mainittua pääosan esittäjää. Parissa kohtaa retkellä – jos ihan tarkkoja ollaan – taustalta kuuluvat lintujen äänet eivät ihan sovellu Puijolla kuultavaksi, mutta älä anna sen häiritä linturetken kokemusta.

Videon alla on muutama tehtävä, joilla testataan kuuntelitko tarkkaan, mitä lajeja on äänessä.

Tehtävät

Tervetuloa Ruokojärven lintutornille!

Nyt kun Kuikan opastetut retket on peruttu, ei silti syytä huoleen, tervetuloa Kuikan virtuaaliretkille! Näillä retkillä ei tarvita kumppareita, ei untuvatakkeja. Ota siis mukava asento ja sukella Pohjois-Savon parhaille lintupaikoille, meillä on lajitakuu! Upeat lajikuvat tarjoaa paikallinen kuvaajakaartimme, ja kaikki otokset on saatu maakunnassamme tavatuista linnuista.

Tänään matkamme on tuonut meidät Pohjois-Savon uljaaseen etelänipukkaan, Varkauteen. Aivan Varkauden kaupungin tuntumasta löytyy Ruokojärven lintutorni, monet Tornien taestot joukkueita kannatellut. Täältä avautuvat avarat maisemat Ruokojärvelle, keskitytään tällä kertaa etelän suuntaan. Mitä löytyy?

Huomasithan, kuvan saa myös täydelle ruudulle.

Äänimaisemaa

Koska luonto on kokonaisvaltainen kokemus, voit kuunnella alta myös näkemiemme lintujen äänet. Kuulostele!
Äänitteet ovat Suomesta (sääksen ääntä lukuunottamatta).
Taustalla voit kuulla muidenkin lintujen ääniä.
Jos laitat päälle usemman äänitteen kerralla, pääset realistiseen tunnelmaan.

Kuningaskalastaja Kuopiossa

Ilkka Markkanen – Kuningaskalastaja 15.4.2020 Kuopio

Kuopiossa on alkuviikosta herättänyt kiinnostusta harvinainen vierailija, kuningaskalastaja. Ensimmäisen kerran virtaavien vesien lentävä jalokivi on tavattu Pohjois-Savossa vuonna 1989, tuolloin Nilsiässä. Tämän jälkeen laji on pysytellyt pikkuharvinaisuutena, näyttäytyen keskimäärin korkeintaan joka kolmas vuosi vuosituhannen vaihteesta lähtien. Eteläisessä Suomessa on muutamia pesijöitä vuosittain. Lajin pääesiintymisalue on Keski-Euroopassa.

Lintuyhdistys Kuikka haluaa muistuttaa, että linnulle annetaan kalastusrauha ja sitä katsellaan ja kuvataan turvallisen välimatkan päästä, jottei se häiriinny. Lisäksi on hyvä muistaa kokoontumisrajoitukset. Annetaan muille tilaa, jos itse on jo nähnyt linnun.

Etelätuuli vauhditti muuttoa

Patrick Hublin – uivelo & telkkä 5.4.2020 Mustavirta, Maaninka

Pääsiäisviikolla voimakkaasti etelästä puhaltanut tuuli toi mukanaan runsaasti lisää muuttajia Pohjois-Savoon. Vesilintuja kerääntyi sulille ja vuoden ensimmäiset lapa-, jouhi- ja harmaasorsat sekä punasotka kirjattiin. Tavien, haapanoiden, telkkien ja uiveloiden nokkalukema lisääntyi.

Patrick Hublin – Meriharakat 10.4.2020 Kumpusaari, Kuopio

Kurkia saapui jatkuvasti lisää. Meriharakoita riitti Varkaudessa parveksi asti, Kuopioonkin porkkananokat saapuivat tutuille paikoilleen. Metsävikloja löytyi muutama, kapustarintoja kuultiin yksi, tyllejä piipersi Raasiossa pari. Lintuharrastaja sai jälleen kokea iloiset kylmät väreet selkänahassaan, kun kuovien laulelot kiirivät pelloilta tiistaista lähtien.

Ilkka Markkanen – Taigametsähanhet, 5.4.2020 Maaninka

Suurin hanhikerääntymä paisui Maaningan Lapinjärvellä parhaimmillaan liki tuhanteen kaklattajaan, kun 990 metsähanhea kokoontui yhteen. Riistaveden Keskimmäiseltä löydettiin samana päivänä vuoden ensimmäinen lyhytnokkahanhi. Käytännössä yhdessä yössä suuriksi massoiksi yltyivät myös naurulokkien koloniat. Huomattavina parvina saapui lisäksi sepelkyyhkyjä.

Matti Hakkarainen – Ruskosuohaukka 10.4.2020 Maaninka

Petolinnuista sinisuohaukkoja ja piekanoita tuli lisää, uutuuksina kirjattiin ruskosuohaukkoja, sääksiä ja yksittäinen muuttohaukka. Peippoja pöllähti suurissa parvissa runsaasti lisää, järrejä muutamia. Rastaista räkätti-, musta- ja kulorastaat saivat vahvistusta. Ensimmäinen kangaskiuru ja vuorihemppo listattiin. Yksittäiset punarinnat, västäräkit ja peukaloiset saivat pääsiäisenä lunta niskaansa, kun säät muuttuivat jälleen talvisempaan suuntaan.

Matti Hakkarainen – Punarinta 12.4.2020 Maaninka