Kiuruveden lahdet

Kiuruveden rautatien eteläpuoleisissa matalissa ja reheväkasvuisissa lahdissa kasvavat seutukunnan parhaat järviruoikot. Parhaiten alueen näkee menemällä Lapinniemeen joko radan reunaa sen eteläpuolella kulkevaa pikkutietä tai pohjoispuolella hiukan kauempana radasta kulkevaa kylätietä.

Eteläpuolelta Kiuruveden lahtiin on lähes mahdoton nähdä korkeiden rantapensaikkojen ja näkyvyyttä estävän järviruoikon takia. Järveen tutustuu parhaiten veneellä. Veneiden laskupaikalle pääsee Honkarannan kautta tieltä 5631. Laskupaikka on radan vieressä, Lapinniemen vastarannalla.

Alueen pesimälinnustoon kuluu noin 150 parin pikkulokkikolonia ja (mahdollisesti) ruskosuohaukka. Myös kaulushaikara puhaltelee säännöllisesti alueella. Härkälinnun hirnuntaa on myös kuultu järveltä.

Toukkasuo ja Huttusuo

Kiuruvesi; Toukkasuo; Kuva: Timo Hämäläinen

Toukkasuon-Huttusuon alue sijaitsee kunnan lounaisnurkassa Koivujärven pohjoispuolella lähellä Oulun läänin rajaa, GT-karalla sanan ”Säärimäki” alla. Soiden linnuston kuuluu mm. laulujoutsen, riekko, nauru-, pikku- ja kalalokki, kurki, kuovi, liro, suokukko ja valkoviklo.

Parhaiten suolle pääsee Huttumäen talojen kohdalta. Laskeutumalla kyläteiltä kohti lounasta noin 150 metriä tulee avoimen Huttusuon (neva) pohjoispäähän. Toukkasuo on tällöin suoraan etupuolellasi noin puolen kilometrin päässä ja soiden avoimet osat ovat käytännössä lähes yhteydessä toisiinsa. Soiden välissä on hieno vanhan metsän saareke.

Akkalansalmen silta

Akkalansalmen silta 4.5.2008; Kuva: Kimmo Laitinen

Akkalansalmen sillalta aukeaa järvinäkymä niin pohjoiseen kuin eteläänkin. Sillan ali kulkeva virta (kartassa Liponvirta) on yleensä avoin jo aikaisin keväällä ja se jäätyy myöhään keräten muuttavia vesi- ja lokkilintuja. Joskus virta on avoin koko talven. Havaintopaikalle pääsee Saaristotietä (tie 5646). Lapinlahden kunnan keskustasta ja tieltä E63 (valtatie 5) matkaa on noin 10 kilometriä länteen. Jatkamalla Saaristotietä länteen voi saarten välisiä salmia havainnoida monen kilometrin matkalla.

Akkalansalmen sillan kupeesta ja alta aukeaa laaja järvinäkymä niin pohjoiseen (kuva) kuin eteläänkin.

Sillan kupeessa on parkkipaikka sekä pöydät, penkit ja tulentekomahdollisuus. Havainnointi tapahtuu parhaiten nousemalla penkerettä sillan alle.

Muuttoaikoina voi nähdä suuria isokoskeloparvia

Kuikan lintupaikat; Lapinlahti; Akkalansalmi; 29.7.2008; Kuva: Aarne Hagman

Väisälänmäki

Korkealle Onkiveden pinnan yläpuolelle kohoava Väisälänmäki on virallistettu yhdeksi suomalaisista kansallismaisemista (Wikipedia). Väisälänmäelle on opastus tieltä E63 (valtatie 5) länteen Lapinlahden taajaman läpi, Linnansalmen ja Akkalansalmen ohi Saaristotietä (tie 5646) noin 12 km, jossa on opasviitta. Väisälänmäellä on laavu, nuotiopaikka ja korkea näkötorni, jota voi käyttää lintujen tarkkailuun yli metsäisen ja järvisen savolaismaiseman.

Retkipaikka-sivuston esittely.

Alkukesästä vanhojen talojen ja peltojen tuntumassa voi tavata yölaulajia, kuten viitakerttusia.

Väisälänmäki 1.5.2014; Kuva: Tero Pelkonen
Kuikan lintupaikat; Lapinlahti; Väisälänmäki; 30.8.2011; Kuva: Aarne Hagman
Väisälänmäki 3.8.2012; Kuva: Tero Pelkonen

Hirvijärvi

Niemiskylän ja Kiuruveden taajaman välissä sijaitsee Hirvijärvi, tien 7693 eteläpuolella. Järven havainnointi onnistuu parhaiten tieltä, joka on jonkin verran korkeammalla kuin itse järvi. Rantamaisemat ovat idyllistä maaseutua.Järvi on matala ja ilmeisen kalaisa. Järven selkä pysyy mataluudesta huolimatta avoimena koko kesän, mikä helpottaa huomattavasti havainnointia.
Silkkiuikkuja pesii useita pareja, myös mustakurkku-uikku on tavattu järveltä. Laulujoutsen, lokit ja vesilinnut kuuluvat vakiolajistoon. Heinäkuussa vesilintupoikueita kertyy runsaasti järvelle, sillä matalassa järvessä on kauttaaltaan runsaasti pinta- ja uposkasveja.