Yleistä
Raasion tekoallas sijaitsee Siilinjärven kunnan koillisosassa, noin 8 km päässä kunnan keskustaajamasta. Raasion kahlaajarengastusasema sijaitsee tämän Yara Suomi Oy:lle kuuluvan altaan (n. 150 ha) länsirannalla, ns. länsilietteellä. Allas toimi 1970- ja 1980-lukujen taitteessa läheisellä apatiittikaivoksella syntyneen murskaushiekan läjitysaltaana, jolloin altaan länsi- ja itärannalle sekä eteläkulmalle syntyivät hiekkajätteestä kasvittomat kiillehiekkakentät ja niiden lieterantareunukset.
Nykyisin allasta käytetään kaivosvesien selkeytysaltaana ja aiemmin avoimet kentät ovat osittain kasvittuneet ja pensoittuneet. Nykyisin kahlaajia keräävänä alueena altaalla toimii erityisesti altaan koilliskulman avoin vedenlaskukenttä, ns. koillisliete. Länsilietettä on pidetty avoimena lanaamisella ja vuosittaisella niittämisellä. Lintujen pyynti tapahtuu länsilietteellä.
Aseman päätoimintamuotona on ollut kahlaajien ja vesilintujen rengastus sekä lepäilevien kahlaajien päivittäinen laskenta syysmuuton aikana. Levähtävien kahlaajien seuranta alkoi kesällä 1984 ja kahlaajien rengastus käynnistyi v. 1987. Kahlaajalaskenta on toteutettu pääosin erillisenä, varsinaiseen asemamiehitykseen kuulumattomana toimintana. Syksyllä 1988 länsilietteen kupeelle saatiin silloiselta Kemira-yhtiöltä työmaaparakki, joka toimii edelleen rengastustukikohtana. Loppukesällä 2019 vanhan rengastuskopin vierelle saatiin nykyisen kaivosyhtiön lahjoittamana uusi mökkirakennus rengastajien majoitekäyttöön. Nykyisin rengastusasema tarjoaa vuodepaikat 3-4 miehittäjälle.
Kahlaajien ja vesilintujen pyynti on ollut vuosittaista ja säännöllistä v. 1987 lähtien. Rengastustoiminta laajentui v. 2008, kun länsilietteen pensaikko- ja metsikköalueella käynnistyi myös varpuslinturengastukseen keskittyvä verkkopyynti ja verkkolinnut ovat tämän jälkeen muodostaneet pääosan rengastusaseman rengastuslinnuista. Aktiivisimmillaan rengastusaseman toiminta on ollut 1990-luvulla ja 2000-luvulla miehitysvuorokausien määrä on ollut selvästi alhaisempi.
Pesivä kahlaajalajisto koostuu nykyisin lähinnä viklolajeista, päälajinaan rantasipi. Aiemmin altaan tyyppikahlaajana esiintyneen pikkutyllin parimäärä on kutistunut 1-3 pariin. Lokkilinnuista altaalla pesii enää kalalokkeja, kun muinoin avoimilla lieterannoilla pesineet tiirat sekä nauru- ja pikkulokit ovat kaikonneet altaalta. Pesimälinnuston uusimpia tulokkaita ovat mm. luhtakana, laulujoutsen ja ruskosuohaukka, jotka ovat yrittäneet pesiä altaalla. Rantojen pensoittumisen ja ilmaversoiskasvillisuuden laajenemisen myötä pesimälinnusto on monipuolistunut varpuslintujen osalta, joskin mm. pajusirkun ja varsinkin ruokokerttusen määrät ovat vähentyneet selvästi 2000-luvun aikana. Raasio on ollut myös merkittävä vesilintujen kesäinen kerääntymis- ja sulkimisalue, joskin viime vuosina näiden vesilintujen määrät ovat vähentyneet jyrkästi. Samalla altaalle kesäisin aiemmin kerääntyneet vesilintupoikueet ovat lähes tyystin hävinneet altaalta.
Kahlaajat miehittävät altaan rantoja muuttoaikoina keväällä ja varsinkin syksyllä. Altaan alkuaikoina avoimille lieterannoille kerääntyi runsaasti mm. tyllejä ja eri sirrilajien edustajia. Allas oli 1980- ja 90-luvuilla eräs Sisä-Suomen merkittävimpiä pikkusirrin levähdyspaikkoja. Nykyisin, kun kasvillisuus on peittänyt osan laajoista rannan lietereunuksista, altaan muuttoaikainen lajisto on selvästi viklo- ja suokukkovaltaisempi ja mm. muuttavia sirrejä allas ei enää houkuttele pysähtymään entiseen tapaan. Kaikkiaan altaalla on havaittu v. 1984 alkaen 35 kahlaajalajia. Kahlaajien esiintymisestä ja rengastusaseman toiminnasta on laadittu vuosittaiset raportit toiminnan alusta alkaen.
Rengastus
Kahlaajien pyynti tapahtuu aseman 15 kahlaajakatiskalla. Avoimessa rantaympäristössä kahlaajien verkkopyynti on osoittautunut varsin tuloksettomaksi ja siitä on toistaiseksi luovuttu koepyyntien jälkeen. Varpuslintujen verkkopyynti on keskitetty länsilietteen pensaikkovyöhykkeeseen ja nykyisin käytössä on ollut pyyntipaikat 10-12 verkolle.
Valtaosa pyyntitunneista on sijoittunut heinä-, elo- ja syyskuulle. Kesäkuun loppupuolella pyyntiä on ollut satunnaisesti ja toukokuun loppupuoliskon ja kesäkuun alun keväistä kahlaajapyyntiä on ollut vain parina 1990-luvun keväänä ja muutamana keväänä 2010-luvulla. Miehityksen yhteydessä kahlaajapyynti on ollut ympärivuorokautista, mikäli yksittäinen rengastaja on jaksanut sinnitellä päivästä toiseen pätkäunilla tai asemalla on ollut useampi rengastaja.
Kahlaajien katiskapyynnin yhteydessä on rengastettu myös runsaasti katiskoihin hairahtaneita vesilintuja ja västäräkkilajien edustajia, satunnaisemmin katiskoihin eksyneitä muita varpuslintuja ja petolintuja. Verkkolajisto on ollut monipuolisempaa koostuen pääosin erilaisista pensaikko- ja ruoikkoympäristöissä asustelevista lajeista. Rengastuksen yhteydessä linnuista on otettu erilaisia perusmittoja. Raasiossa on rengastettu syksyyn 2019 mennessä yhteensä 36000 lintua, joista kahlaajia 18200 yksilöä. Kahlaajista eniten on rengastettu liroja, pikkusirrejä ja suosirrejä. Aktiivisimpina rengastussyksyinä on rengastettu 1000-1800 kahlaajaa. Viime vuosina altaalla on rengastettu vuosittain noin 2000 lintua, joista kahlaajien osuus on ollut 200-400 yksilön luokkaa.
Yhteystiedot
Markku Ukkonen
p. 050-3037673
e-mail: markku.ukkonen (at) elisanet.fi
